Nettisanomat  10.03.2005

 nettisanomat maaliskuussa 2005 torstaina 10.03.2005. Hetki historiaan, Hämeen linna. Isonna!

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
ANNI JÄMSEN Palokan koulu, 8B Jyväskylän maalaiskunta.

Finnkino myy elokuvalippujaan mielestäni aivan kohtuuttoman kalliilla. Yhdeksän euroa ja joissakin tapauksissa 11 euroa on todella suuri rahamäärä. Tiedän kyllä, ettei elokuvissa käynti ole tarkoitettukaan päivittäiseksi huviksi, mutta vaikka kävisin elokuvissa kerran kuukaudessa, neljätoistavuotiaan säästöni eivät riittäisi millään.

Jos vielä saa verrata markkoihin, niin 9-11 euroa tekisi 54-66 markkaa. Se taas tarkoittaa sitä, että lippujen hinta on noussut euroihin siirryttäessä. Markkojen aikaan lipun hinta ei missään tapauksessa noussut yli 50 markan. Markkojen jälkeen 9 euroa kuulostaa pieneltä määrältä, mutta sitä se ei ole!

Finnkino on hyvin suosittu, ja sen teattereissa käy paljon ihmisiä Luulenpa, että vaikka Finnkino pudottaisi yhdeksästä eurostaan puolet pois, se ei häviäisi mitään! Jos hinnat olisivat pienemmät, elokuviin menisi enemmän ihmisiä, ja Finnkinon voitot joko pysyisivät samana tai kasvaisivat.

Tiedän, että elokuvien ostaminen maksaa Finnkinolle paljon, mutta en millään voi uskoa, että yhdeksän euroa olisi pienin mahdollinen hintavaihtoehto. En tietenkään halua, että Finnkino rajoittaisi elokuvatarjontaansa, sen sijaan uskon, että esimerkiksi viisi tai kuusi euroa riittäisi aivan hyvin nykyisen yhdeksän sijaan.

Minä käyn melko paljon elokuvissa, mutta olen joutunut rajoittamaan harrastustani huomattavasti kohtuuttoman korkeiden hintojen takia. Koska Finnkino on Jyväskylän ainut elokuvateatteri, se voi nostaa hintansa niin korkealle kuin haluaa. Jos jyväskyläläinen haluaa mennä elokuviin, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Finnkino, ja sen Finnkino tietää vallan hyvin. En ymmärrä, miksei Finnkino voisi edes kokeilla hintojen alentamista.

nettisanomat. "... koko laajuus jää ikuisesti pimentoon". "... vaihto tuhosi paljon todistusaineistoa". "... johto sai ... vihiä ennen todisteiden häviämistä".



"Ikuisesti pimentoon". Kuva: Pertti Manninen torstaina 17.03.2005. 

Jyväskylä. 17.03.2005. Vasta pari-kolme ehkä neljäkin vuotta tässä unelmakuvassa näkyvä funkkishuoltoaseman kaareva osa ja sen katos moukaroitiin yhdessä päivässä maantasalle. Ainakin oltiin jo tällä vuosituhannella. Kaupunginjohtajan nimi oli Pekka Kettunen ja kaikki klassiset temput käytettiin. Jotkut jaksoivat hiukan metelöidä, mutta heidän taitonsa ei ollut kovin kehittynyt ja niin rakennus saatiin nurin jopa rakennuslain vastaisesti eräiden arvioiden mukaan.

Paikallehan on suunniteltu uutta uljasta konserttitaloa jopa arkkitehtikilpailuin ja kilpailun jälkeen tontista nirhottiin noin neljäsosa silloin voimansa tunnossa olleelle Soneralle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan nimi oli Erkki Ikonen. Konserttitalo on jäänyt rakentamatta. Uppoavan laivan jättänyt "potkut saanut" kaupunginjohtaja huolehti vain omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Tiedotusmonopoli: sanomalehti Keskisuomalainen ja ilmaisjakelulehti Suur-Jyväskylän lehti olivat oudon voimattomia asiassa. Syytä eivät ole kertoneet, mutta ovathan ne arvattavissa.

Tästä piti tulla sydänverinen kertomus vanhan puolustamiseksi, mutta asiajutultahan tämä näyttää omastakin mielestäni. Ehkä joskus myöhemmin! Asiaan vaikutti varmasti sivun pohja, jossa oli valmiiksi ylläolevat Soneran teleurkintajutun ikuiseen pimentoonjääntihuolet. En asu itse Jyväskylässä, en Helsingissä. Silti katson suomalaisena oikeudekseni kantaa huolta myös kaupunkikuvan säilymisestä. Vaikutusmahdollisuuteni on tietenkin suuri: antaa kipinää ja tietoa ja viedä viestiä eteenpäin, edes hiukan.

Tähän lopuksi Jussi Kylätaskua: "Maailmanlopun manaaminen on yhtä politikoimista kuin sen kiistäminen. Ihminen käyttää joka tapauksessa maailmansa loppuun, hiukka ennemmin tai myöhemmin, kannattaako siitä kiihtyä? Se on meissä sisäänrakennettu lajiominaisuus. Jos ei Isä Jumala tätä menoa siunaisi niin antakoon tähtien sataa taivaasta! Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen nyrkki pystyssä huutanut tuomiota päällemme, ainoana vastauksena sisältä kumpuava rauha: jokin ihmisessä ryöstäytyi, kasvoi yli ääriensä, mitä sinä siitä?" 

Katkelma julkaistu nettisanomissa pari kuukautta sitten torstaina 13.01.2005 Jussi Kylätaskun poismenon johdosta. Katkelma on kirjasta "Killeri tulee".

Ylläoleva kuva yksinään on tämänkertainen pääkirjoitus, mutta sovinnaiseen tapaan voin siihen liittää myös tekstin. Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 17.03.2005.juttuhan

Nettisanomat tänään torstaina 17.03.2005. 
Joitakin sirpaleita aikaisemmasta ja hiukan uuttakin. Kuva:

 

Kuva on otettu vanhan lontoolaisen kaksikerrosbussin yläkerran ikkunasta Matka-Töysän järjestämällä kiertoajelulla Jyväskylän keskustassa nuoren seuralaisen kanssa. Kamera oli pieni halpamyymälän kamera, johon sormet eivät olleet vielä tottuneet. Kahvila Reimari ja Kehystysliike ovat jo muuttaneet pois ja talo odottaa rapistumistaan ja purkamistaan. Kauempana näkyvässä betonipäädyssä lukee punaisella "Anttila" ja katoksen alla näkyvä ruskea on maata, jota ollaan juuri kaivamassa Soneran toimitalon kellarimontun rakentamiseksi.

Arkkitehtuurikilpailun voittanutta konserttisalia suunnitellaan lyhennettäväksi Soneran uudishankkeen verran! Akustiikalle piu paut! Ainakin virkamiesjohto vakuutti päättäjille, että vanhoja piirustuksia muutetaan vain lyhentämällä salia. Ja selitys meni kuin häkä päättäjille ja sanomalehti Keskisuomalaiselle! Ihanko oikeasti? Kuva: Pertti Manninen 2000-luvun alussa Jyväskylässä. Tässä kuvan ensi julkaisu.

Toisesta suunnasta on seuraava kuvapari. Kuvat ja teksti julkaistu nettisanomissa muutamaan otteeseen. Tässä 03.08.2004 julkaistun sivun osa:


Kuvat ja yhdistely: Pertti Manninen.

Lue myös! Torstaina 26.02.2004. Ennen ja nyt. Entä tulevaisuudessa? Jyväskylän uljaan konserttitalosuunnitelman alta purettiin tämä funkkishuoltoasema, vaikkei ole mitään tietoa rakennetaanko konserttitaloa tälle paikalle. Purkupäätös lienee ollut laiton, koska uusia hyväksyttyjä rakennuslupia ei ole. Keskisuomalainen-lehdellä olisi resursseja selvittää tämäkin mahdollinen laittomuus, jollaisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettunen lienee syyllistynyt. Vai onko niin, että Jyväskylän imago ei kestä sotkujen selvittämistä. Kaupunginjohtajan kuuluisan erorahapäätöksen yksimielisyyskin olisi poliisitutkimusten paikka, koska tiettävästi eräs kaupunginhallituksen jäsen pakotettiin lähtemään pois päättämästä, jotta kokoukseen saatiin erorahan hyväksyvä jäsen. Menoa ihmetellen. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Kuvat kesältä 1999 ja talvelta 2003.

Tämä sivu kokonaan:
"Ennen ja nyt. Entä tulevaisuudessa? Jyväskylän uljaan konserttitalosuunnitelman alta purettiin tämä funkkishuoltoasema, vaikkei ole mitään tietoa rakennetaanko konserttitaloa tälle paikalle..."
Pekka Kettunen ja potkut.
http://www.nettisanomat.com/2004/08/03/kettunen.htm

"Funkkishuoltoaseman purku". Torstaina 17.03.2005. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2005/03/17/funkkisjyvaskyla.htm

Torstai on toivoa täynnä. Tiistaisin extra!

Nettisanomat maanantaina 28. maaliskuuta 2005. Etusivu. Numero 324. Läpinäkyvää journalismia: "Kettusen eroraha perusteeton." Keskisuomalainen 25.03.2005.



"Läpinäkyvää journalismia". Kuvaan on tullut tärkeää tietoa ja mahdollista spekulointia siitä menettääkö Jyväskylän ex-kaupunginiohtaja Pekka Kettunen kuuluisan erorahansa. Ainakin Kettusen lakimies oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen on sitä mieltä, että erorahan palauttaminen ei tule kysymykseen: "Kettunen on vilpittömästi solminut sopimuksen luottaen siihen, että kaupunginhallituksella on valta sopia näin. Sopimus on sopimus ja sen mukaan Kettunen on myös irtisanoutunut." ja jatkaa kaupunginhallituksen jäsenten joutumisesta maksumiehiksi: "Minusta se on mahdoton ajatus. Kun luottamusmiehet toimivat vilpittömästi, niin kyse ei ole sellaisesta huolimattomuudesta, josta voisi kukaan olla vastuussa. Vahinko jäisi kaupungin vahingoksi". Lähde: Keskisuomalainen. "Kettusen eroraha perusteeton".

Jyväskylän kaupungin lakimies Olli Heikkilä puolustelee tekosiaan, onhan hän ollut lainopillinen asiantuntija tässä Kettusen vilpittömässä paperissa. Lainaus Keskisuomalaisesta: " ... kaupungin ja Kettusen välinen sopimus erorahasta raukeaa, mikäli kaupunginhallituksen päätös ei saa lainvoimaa. Heikkilän mukaan käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pekka Kettunen joutuu maksamaan vapaaehtoisesta irtisanoutumisestaan saamansa 200 000 euron erorahan takaisin kaupungille, mikäli [Hämeenlinnan] hallinto-oikeuden pyytös jää pysyväksi."

Saa nähdä. Ensin tietenkin kannattaa odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, ellei joku keksi jotain sitä ennen. Kaupunkilaiset ainakin ovat levottomia ja vaativat Keskisuomalaisen "nettikyselyssä", johon muutoin vastasi ilmeisesti ennätysmäärin lukijoita, siis näin pyhien keskellä, murskaäänin erorahan palauttamista!

Muut Keskisuomalaisen uutisetusivulla näkyvät henkilöt osoittavat jo mieltään puolesta ja vastaan Jyväskylän Sokoksen kulmilla.

Tarkemmin katsottuna tämä paljastuu kyllä "reality"- läpinäkyväksi journalismiksi. Etsittyäni lehden uudestaan käsiini selvennän asiaa: "Kuvatekstit: 1. Pekka Kettunen. Kuvamanipulaatio.  2. Opposition ja presidentin kannattajat ottivat yhteen Ala-Toon aukiolla presidentinpalatsin edessä keskellä Bishekin kaupunkia Kirgisiassa torstaina. Vallanvaihto nimitettiin tulppaanivallankumoukseksi. David Mozinarishvili/ Reuters.  3. Sokoksen laajennus maksaa vähintään 25 miljoonaa euroa. Tavaratalo laajenee Vapaudenkadun suuntaan. Kuva: Maarit Lidström." Ja kaikki tämä siis Kettusen entisessä kotikaupungissa ilmestyneessä sanomalehdessä, jonka nimi on Keskisuomalainen  ja tämä siis pitkänäperjantaina 25. maaliskuuta 2005.

Läpinäkyvää journalismia tulkitsi ja kuvan "valmisti" Pertti Manninen, päätoimittaja, nettisanomat.com ja vielä pääsiäisenä: maanantaina 28.03.2005.

nettisanomat 2. pääsiäispäivänä, maanantaina 28. maaliskuuta 2005  etusivu  nro 324
Edellinen  - Seuraava

http://www.nettisanomat.com/2005/03/28/etusivu.htm

Nettisanomat keskiviikkona 30. maaliskuuta 2005. Etusivu. Numero 326. "Arkistojen aarteita". Kuva 1980-luvulta Helsingistä.
                                                                                          


"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.

Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi.

Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii  Asuntoja! Kyllä.  Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa  vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää  tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla.

Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kaun kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan.

Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa.  Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. 

Nettisanomat. Pertti Manninen. Pääkirjoitus keskiviikkona 30.03.2005. Katso myös! "Kansalaiset etsivät reittejään senaatintorilla Valtioneuvoston linnan kiertäen keväällä 1980-luvulla. EU:n perustuslaki tulossa!"  Arkistojen aarteita  03.03.2005.

nettisanomat keskiviikkona 30. maaliskuuta 2005  etusivu  nro 326 

Jussi Pajunen valittiin Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen.
Ilmoita ilmaiseksi: Linkki uusimpiin!

http://www.nettisanomat.com/2005/03/30/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/04/02/etusivu.htm

Torstai on toivoa täynnä. Tiistaisin extra!

nettisanomat  tiistaina 5. huhtikuuta 2005  etusivu  nro 332 

Nettisanomat tiistaina 05.04.2005.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen on kolumnissaan sitä mieltä, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on saivarrellut pitäessään perusteettomana ex-kaupungin johtajan erorahaa. Saivarteleva hallinto-oikeus: "Vaihtoehtona oli sivistynyt ero tai kaupunginjohtajan potkaiseminen virastaan äänekkäällä kansalaisia jakavalla maratonriidalla, joka olisi haitannut Jyväskylän myönteistä ja rakentavaa imagoa. Se olisi ollut moukkamaista todella paljon myönteistä aikaansaanutta kaupunginjohtajaa kohtaan.

Jyväskylän seudun ja maakunnan yleisen edun mukaista oli ehdottomasti menetellä juuri siten kuin kaupunginhallitus yksissä miehin ja naisin teki. Se ei työntänyt päätään vastuuttomuuden pensaaseen eikä suostumut vuosien pituiseen kaupungin henkiseen halvaantumiseen. Virhe tehtiin varmaan silloin, kun asia ryhdyttiin kaunistelemaan. Kaupunginjohtajan tilaa ei puhuttu halki vaan hyssyteltiin ja pumpulisoitiin. Oltiin korrekteja niin kuin vanhassa seminaariyhteisössä on pöytäainen lauantaitavoiksi opetettu."  Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalna 02.04.2005.

Lue myös!  "Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?"  1999/09/09/netti0709.htm#eikosita
Kummallista kunniaa. 2000/08/03/kunniatohtori.htm
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri?  2000/11/16/etusivu.htm 
Kettunen vittuilijasta eetikoksi.  2002/03/14/kettunen.htm 
Pekka Kettunen ja potkut.  2004/08/03/kettunen.htm 
"Ikuisesti pimentoon".  Kuva.  2005/03/17/funkkisjyvaskyla.htm 
Läpinäkyvää journalismia: "Kettusen eroraha perusteeton."  2005/03/28/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/04/05/etusivu.htm

Torstai on toivoa täynnä. Tiistaisin extra!

http://www.nettisanomat.com/2005/04/21/etusivu.htm

KV2003

Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa.

Kommunistit vaativat kaupunginhallituksen eroa. Jyväskylä Eeva Salminen.

"Suomen kommunistisen puolueen Jyväskylän piirijärjestö vaatii Jyväskylän kaupunginhallituksen eroa. Järjestö katsoo, että kaupunginhallitus jatkaa pienen piirin vallankäyttöä ja viittaa kintaalla kuntalaisten mielipiteille.

Piirijärjestö viittaa siihen, että j-kaupunginhallitus on päättänyt valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä kumota entiselle kaupunginjohtajalle Pekka Kettuselle sovitun erorahan maksupäätöksen.

Sen päätöksen teki edellinen kaupunginhallitus.

- Valituspäätöksellään myös nykyinen kaupunginhallitus ilmaisee hyväksyvänsä edellisen kaupunginhallituksen päätöksen, toteaa piirijärjestö.

Hallinto-oikeus totesi maaliskuussa kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa maksaessaan Kettuselle 200 000 euron erorahan.

Piirijärjestö luonnehtii demokratian irvikuvaksi kaupunginhallituksen tekemää ehdotusta siitä, että nykyinen kaupunginvaltuusto antaisi “synninpäästön” edellisen hallituksen toimista.

- Nykyisten päättäjien ei ole syytä selitellä eikä peitellä edeltäjiensä virheitä. Kunkin tulee itse ottaa vastuu päätöksistään. Mielestämme nykyinen valtuusto ei edes voi ottaa kantaa edellisen valtuuston puolesta Kettusen luottamukseen, toteaa piirijärjestö.

- Vaadimme kaupunginhallitusta perumaan päätöksensä valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja sen sijaan perivän perusteetta maksetut rahat takaisin. Muussa tapauksessa hallitus ei nauti kuntalaisten luottamusta ja sen on erottava."

Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. (Lihavointi nettisamien).

Kommentti:  KV2003
IRTI - KH2003 - PÄÄTÖS - $$$
VALITUS - HHO - KHO - ???
KV2003 - KH2005 - VASTUUVAPAUS
Lopputulos?  PK pitää $$$. KH2005 pyörittää KV2005. Valitus mitätöityy.  Vastuu karkaa. $$$ kaupungin pussista ja sitten konjakille! 22.04.05 PM. (20.04.05).  "PlayTime un film de jacques tati".

Jujuhan on tili- ja vastuuvapauden myöntämisessä, nyt!  Kaikki muu on kosmetiikkaa!  Nettisanomat, Pertti Manninen torstaina 21.04.2005. Tämä oli pääkirjoitus, nyt!

Lue myös!  Keskisuomalainen tiistaina 19.04.2005. Jyväskylän seutu. Valtuusto pui Kettusta toukokuussa.  Sivulle 1!

Nettisanomat lauantaina 23. huhtikuuta 2005.  Etusivu. Numero 346.  



Don Quijote 400 vuotta. Teoksen ensimmäinen osa ilmestyi 23.04.1605.  Kuva Gustave Doré, 1800-luvun jälkipuoliskolta.

"Romaanin ensimmäinen osa julkaistiin 1605 ja toinen 1615. Teos oli välitön menestys ja ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana ensimmäinen osa oli jo käännetty kolmelle kielelle, englanniksi, ranskaksi ja italiaksi.  Cervantes ei kuitenkaan saanut taloudellista voittoa kirjoistaan, sillä hän oli myynyt julkaisuoikeudet. Hän kuoli 1616.Don Quijotella on ollut merkittävä vaikutus myöhempään kirjallisuuteen. Teos on realistisella tyylillä kirjoitettu parodia aikakauden romanttisista ritaritarinoista."  http://fi.wikipedia.org/wiki/Cervantes  (23.04.2005).

http://www.nettisanomat.com/2005/04/23/etusivu.htm

Nettisanomat sunnuntaina 1. toukokuuta 2005.  Etusivu. Numero 353.  Työtä kaikille. Kaksi kuvaa 01.05.1994. Pertti Manninen.



Sunnuntaina 01.05.1994. Jyväskylä. Kuvat: Pertti Manninen.

Torstai on toivoa täynnä. Tiistaisin extra!

http://www.nettisanomat.com/2005/05/01/etusivu.htm

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Etusivu. Numero 354.  Lätkäfani kerjää huomiota osakseen.



Lätkäfani kerjää huomiota osakseen.  Kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999.  Katso myös: Viikon kuvasarja: Lätkäfanin hurma ja humala. 2001/04/19 

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/etusivu.htm

Kuva. Työttömät nuoret ilmoittautumassa EU:n nopean toiminnan -joukkoihin Helsingin Sanomien innostamina.

Kuva julkaistu nettisanomissa ajankohtaisena torstaina 09.10.2003 seuraavin tekstein ja linkein: "Työttömät nuoret ilmoittautumassa Nato-joukkoihin Helsingin Sanomien innostamina. Postitalo ja Eduskuntatalo näyttävät kääpiöiltä massiivisen Sanomatalon puristuksessa.

Lue SanomaWSOY:n lisärakentamisesta: "Kansallismaisema vuonna 2010?" - Kuva ainakin on manipuloitu."  09.10.2003.  NATO. Vauhti-viikko.
Ja tänään uutta: Helsingin Sanomat. Kotimaa. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005: "Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan."

http://www.nettisanomat.com/2005/05/10/etusivu.htm

"Karhua kaatamassa". Kuva Pertti Manninen.


24.05.2005.
"Karhua kaatamassa". Kuva Pertti Manninen.

Nettisanomat torstaina 26.05.2005.
Ilmeisesti päätoimittaja Erkki Laatikainen: "Ilta-Sanomat tarvitsee uhrin toisensa jälkeen. Ensimmäiseksi kohteeksi sopi viime eduskuntavaalien voittaja Anneli Jäätteenmäki, jonka pääministeriyden upottamisesta rakentui lehdelle kunniakysymys. ... Seuraavaksi upotettavaksi on kaiketi valittu Tanja Karpela, viime eduskuntavaalien yksi eniten suosiota kerännyt poliitikko, entinen Miss Suomi. Jos ja kun Ilta-Sanomat jatkaa tykitystään viikosta viikkoon, on sangen mahdollista ministerin vaihtuminen, sillä täytyy olla äärimmäisen luja yksilö, jonka henkinen kantti kestää alinomaista julkista jahtia." Keskisuomalainen pääkirjoitus tiistaina 24.05.2005.

Nettisanomat tiistaina 24.05.2005.
Karpela vs. Pietilä.
'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi." 
Uhri vai hyväksikäyttäjä.
Julkisuudella ratsastaja putosi. Karpela yhä vakavasti sairas.
Karpela syyttää Ilta-Sanomia valheellisista jutuista.
Karpelan avoin kirje.  
Tanja Karpela vaikenee virheistä.
Avoin kirje. Ministeri Tanja Karpelalle.
Väärät väitteet Ilta-Sanomissa 21.05.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/05/26/keskisuomalainenkuva.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/06/01/muutlehdet.htm

Sunnuntaina 12.06.2005.

Jyväskylä Cup 2005.
KyIF F-95 juniorit. Tulo majapaikkaan Huhtaharjun koululle Jyväskylään perjantai-iltana 10.06.2005.

Kuvat: Pertti Manninen. Kuvasarja.

http://www.nettisanomat.com/2005/06/22/etusivu.htm

Aftonbladet. Rolf Jansson.
Ungdomsarbetslöshet - trots de rekordvinster.   Nettisanomat torstaina  04.08.2005.



Kuva keskiviikkona 03.08.2005 klo 16.00. Pertti Manninen.

Aftonbladet. Tisdag 2 augusti 2005. Rolf Jansson.

Ungdomsarbetslöshet – trots rekordvinster

"Strålande tider, härliga tider, är det nu för de svenska börsbolagen. Det är rekordvinster och all time high - samtidigt som ungdomsarbetslösheten riskerar att sända en generation i utanförskap.

De 25 största företagen spås en årsvinst kring 300 miljarder kronor. En ökning med 50 miljarder på ett år.

Sverige utmålas av internationella ekonomer som ett succéland. Med världens mest teknikvänliga fackförening och en flit som gett produktivitetsökningar på 10 procent enbart i år.
  
Lika hög är tyvärr också ungdomsarbetslösheten – 10,6 procent. De ekonomiska teorierna och modellerna stämmer inte. Rekordår ska bädda för full sysselsättning.

Urstarka företag ger nationell stolthet och hopp. Höga vinster är bra om och när de satsas på framtiden. Men drömmen om ännu högre vinster kan bli ett hot mot människors trygghet och tunna ut ägarnas intresse att satsa långsiktigt.

Skandias enorma vinster bäddade för ett optionsprogram till de egna direktörerna som solkat varumärket och öppnat för en styckning av Sveriges äldsta börsföretag. Stålverket i Degerfors var enligt kunderna i Sydostasien bäst i världen vad gäller kvalitet och leveranssäkerhet. Vinsten låg som bäst runt 40 procent. Just därför sändes det i döden och produktionen flyttades för att rädda ett problemfyllt stålverk i England. I dag är ungdomsarbetslösheten i Degerfors 18,8 procent.

I Västervik, där Electrolux slaktade en dammsugarfabrik som redovisade vinst i 150-miljonersklassen, går 15,8 procent av de unga utan jobb.

Det är i de traditionellt starka industri- och bruksorterna som arbetslöshetens gift hårdast ätit sig in. Just där folkhemmets idé är starkast hotar nya klassklyftor när de som har arbete ställs mot dem som saknar.
 
Ungdomsarbetslöshetens långvariga effekter diskuteras inte. Trots att forskare pekat på att de gymnasister som tvingas börja i den nedbrytande kön – riskerar att oftare fastna där än andra.
  
Förr kände företagen ett socialt ansvar vid omstruktureringar. Med outsourcing-ivern, vinststressen och när ledningarna i globaliseringens spår utlokaliserats har banden och ansvaret klippts av.

Vad hjälper det om storbolagen likt Joakim von Anka badar i pengar ifall vinsterna kortsiktigt sprätts ut till aktieägarna eller för att belöna de egna direktörerna? Kan inte företagen och samhället ge unga jobb har vi en dålig framtid.
...

Aftonbladet. Tisdag 2 augusti 2005. Rolf Jansson.
Ungdomsarbetslöshet – trots rekordvinster.    

 etusivulle!

http://www.nettisanomat.com/2005/08/04/kuvaaftungdoms.htm

Huostaanottoja yli maan keskiarvon. Keskisuomalainen 15.08.2005.
Nettisanomat maanantaina 15.08.2005.


Kuva maanantaina 15.08.2005 klo 11:33. Pertti Manninen.
"Huostaanottoja Jyväskylässä reilusti yli maan keskiarvon."
Keskisuomalainen 15.08.2005.

Lue myös!

Kenen vastuu. "Huostaanottojen määrä on lisääntynyt 50 prosentilla 10 vuodessa." OBS-ohjelma tv1:ssä tiistaina 04.09.01.
http://www.nettisanomat.com/2001/09/06/huostaanotto.htm

"Meillä on vastuuton alkoholipolitiikka, käyttö lisääntyy. On odotettavissa lisää lasten huostaanottoja."  Sosiaalityöntekijä, nainen, jonka nimi vilahti tajunnasta. Tv1:n A-studio keskiviikkona. 21.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/05/13/etusivu.htm 

 etusivulle!

http://www.nettisanomat.com/2005/08/15/kuvahuostaanotto.htm

Lauantaina 3. syyskuuta 2005 

        Edelliseen     Seuraavaan    

Perjantaina 2. syyskuuta 2005.
 

1928. Kuva. "The Strong Man".
Pääosissa: Harry Langdon, Priscilla Bonner, Gertrude Astor Ohjaus: Frank Capra  Genre: Komedia  Kesto: 75 minuuttia
Säestäjä: Eero Grundström  Elokuva-arvio, Jussi U. Pellonpää. "The Strong Man esittelee kultaisen ajan tuntemattomamman koomikon Harry Langdonin kykyjä mestariohjaaja Frank Capran (1897-1991) viihdyttävässä sotakomediassa."
VI Kansainväliset Mykkäelokuvafestivaalit, Forssa 2.9.2005 - 4.9.2005 

http://www.nettisanomat.com/2005/09/03/etusivu.htm

        Edelliseen     Seuraavaan     

Kuva 06.09.2005 klo 20.11. "Toimitusjohtaja 1.1.2006 alk. Anne Brunila Metsäteollisuus ry".  Kuva: Pertti Manninen Midiassa.

Anne Brunila radiohaastattelussa: "...kyllä se tuottavuuden nostaminen koskee samalla tavalla metsäteollisuuden haasteena kun kuin muitakin aloja aloja ja kansainvälisesti katsoen tietysti metsäteollisuuden tuottavuus on aika korkea korkea ja pärjää sinänsä hyvin jalostusarvo on korkea paperiteollisuudessa mutta se että kustannustaso on korkea raaka-ainekustannukset työvoimakustannukset jotta siinä kovassa kilpailussa pärjätään kun yhä alempia kustannustason maista tuotantoa syntyy niin kyllä se edellyttää sitten tuottavuuden nostamista". Lue kokonaan! 

Lue myös!  Väärää tietoa työttömyydestä. Anne Brunila. "Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta". Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Oikaisun näkymättömyyden Suomen ennätys! nettisanomat.com/2005/05/17/brunila.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/09/06/etusivu.htm

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

nettisanomat.com  talous & politiikka

Toimitusjohtaja 1.1.2006 alk. Anne Brunila Metsäteollisuus ry.

Pertti Manninen
tiistaina 06.09.2005
nettisanomat

Radiohaastattelu nimityspäivänä. Yle radiouutiset tiistaina 06.09.2005 päivällä.

Toimittaja (nainen):
. paperi ja kartonkiteollisuutta ja noin 80 prosenttia puutuoteteollisuudesta sen päättävissä elimissä valtaa pitävät muun muassa metsäjättien miehet stora-enson jukka härmälä upm:n jussi pesonen ja metsäliiton kari jordan nyt metsäteollisuudelle on selvästi haettu uudenlaista profiilia uuden toimitusjohtajan anne brunilan ura on nousujohteinen hän on ollut muutaman vuoden ajan valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja hän on hankkinut kannuksia euroopan komissiossa ja suomen pankissa hän oli hallituksen globalisaatio-työryhmän puheenjohtaja yllätysnimitys tapahtui nopeasti itse valintaprosessi kesti vain pari kolme viikkoa näin anne brunila kommentoi nimitystään juuri päättyneessä tiedotustilaisuudessa
Brunila:
urheilijalta kysytään miltäs nyt tuntuu kun on tullu jollain tavalla maaliin niin tää on mulle ei maali vaan uuden uuden alku on tulossa ja kyllä mä oon kauheen innostunu siinä mielessä että mä oikeesti koen että tää on erittäin tärkeä suomelle että millä tavalla tää metsäteollisuus suomes tulevaisuudes pärjää
Toimittaja:
metsäteollisuuden tulevaisuuden haasteita brunila linjasi muun muassa näin
Brunila:
kyllä se tuottavuuden nostaminen koskee samalla tavalla metsäteollisuuden haasteena kun kuin muitakin aloja aloja ja kansainvälisesti katsoen tietysti metsäteollisuuden tuottavuus on aika korkea korkea ja pärjää sinänsä hyvin jalostusarvo on korkea paperiteollisuudessa mutta se että kustannustaso on korkea raaka-ainekustannukset työvoimakustannukset jotta siinä kovassa kilpailussa pärjätään kun yhä alempia kustannustason maista tuotantoa syntyy niin kyllä se edellyttää sitten tuottavuuden nostamista
Toimittaja:
metsäteollisuus oli otsikoissa viime kevään ja alkukesän kun se heilutti työnantajalippua pitkäksi venyneessä työkiistassa ensi vuoden alussa toimitusjohtaja anne brunila osoitttaa metsäteollisuudelle uutta entistä globaalimpaa suuntaa metsäteollisuus saa myös naisen kasvot brunila kertoi tiedotustilaisuudessa ettei hän osaa eikä halua metsästää.

Lähetys jatkuu: muutaman kuukauden voimassa ollut hoitotakuu on lisännyt töitä yksityisillä lääkäriasemilla .

Nelonen illalla:


Isonna!
Kuva:Pertti Manninen

http://www.nettisanomat.com/2005/09/06/annebrunila.htm

http://www.nettisanomat.com/2005/09/09/etusivu.htm

Syyskuu
2005
September

Kuva: Syksy 1999. Vasemmalta: Piippu, Paviljonki, Tanssisali Lutakko ja Rantakievari.

Jyväskylä: Tanssisali Lutakko pelastui!  Tänään torstaina 15. syyskuuta 2005 uudistettu, peruskorjattu, kasvonsa pessyt ja uudistunut tanssisali avaa ovensa.  Näin hehkuttavat Keskisuomalainen ja Helsingin Sanomat tänään. 

Kuvan vuonna 1999 Jyväskylän kaupunki ja kaupunginjohtaja Pekka Kettunen olivat vielä voimiensa tunnossa. Kaikki vaan nurin ja aukio parkkipaikaksi uudelle Paviljongille. Keltainen Rantakievari, joka oli Työttömien yhdistyksen toimintatalo, saatiin vielä nurin, mutta nuorille ja Jelmulle luvattiin, että Lutakkoa ei pureta ennenkuin korvaavat tilat löytyvät.

Kunniaksi kaupungille ja tietysti myös kiistellylle Kettuselle on sanottava, että kun korvaavia tiloja ei löytynyt, niin päätettiin Jelmulle ja nuorille antaa mahdollisuus korjata Tanssisali. Voi olla, että lupauksen antajat antoivat sen vain silmänlumeeksi ja uskoivat, ettei hankkeesta tule mitään,  mutta nyt siis monien mutkien jälkeen tänään ovet aukeavat!

Pertti Manninen. Tämä oli myös pääkirjoitus. Lue lisää! Tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2005/09/15/etusivu.htm

17.09.2005. 
 "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."  Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa!  Lue!

Tulossa ! Kultturiministeri Tanja Karpelan taistelu opintorahasta ja jyrätty kyyninen lopputulos: mikään ei muutu. Kansanedustaja Susanna Huovisen tätä rähmäistä päätöstä puolusteleva lehtikirjoitus, jonka jälkeen SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma valitsi Huovisen ministeriksi. Tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2005/09/18/etusivu.htm

20.09.2005 klo 14:30.

Kuva. "Iloa kahvin kanssa eli Bisquit: Maa ja maksattaminen". Tiistaina 20. syyskuuta 2005. Kuva: Pertti Manninen. Teksti: Bisquit.

"Tässä esitetään seuraava veikkaus: Kapitaali bonuksesta. Moraali anuksesta. Tieto siitä, ettei pääomalla ole isänmaata, näyttää nyt levinneen jopa valtiovarainministeriöön. Antti Kallomäki esittää viimeisenä vallankumouksellisena tekonaan varallisuusveron poistamista isänmaasta. Forssan suunnassa saattaisivat pyöriä haudoissaan jos eläisivät, koska eivät ymmärtäisi maailman muutosta".

Siis Bisquit, Iltasanomat. Isonna! Toinen kuva: "Paras imago".

http://www.nettisanomat.com/2005/09/20/etusivu.htm

21.09.2005 keskiviikkona klo 14:28.
Kuva. "Kaveripojat oikaisevat muurin yli nurmikolle ja kävelevät yliopiston rehtorin makasiinin ohi palatessaan koulusta kotiin eräänä kauniina syyskuun iltapäivänä."

Jyväskylä.Lounaispuisto.Pertti Manninen. Sarjasta koululaisia. Tulossa! Katso myös: "Presidentillinen välipala puiston kioskilla". Toinen kuva.

Torstaina 22. syyskuuta 2005. Etusivu. Toinen kuva.

http://www.nettisanomat.com/2005/09/22/etusivu.htm

 Nro 405. lauantaina 01.10.2005.

Muut lehdet. Keskisuomalainen. Mielipide.
Laskutaito ja optiot.

"Optioiden hinnoittelu on varsin monimutkaista ja puutteellisin matemaattisin menetelmin tai suorastaan virheelliseen malliin perustuva päätöksenteko voi johtaa yllättäviin tilanteisiin. Esimerkkejä on viimeisen kymmenen vuoden ajalta lukuisia. Näin ilmeisesti kävi myös Nesteen osalta.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkä tasoisia malleja esimerkiksi Nesteen optiohinnoittelussa on käytetty. Mielestäni päättäjille tulisi mallin avulla selkeästi näyttää millaisiin etuisuuksiin ehdot voivat johtaa. Näin voitaisiin myös sopia leikkurin asettamisesta. Optiohinnoittelu on esimerkki alasta, jossa nimenomaan edistyksellistä matematiikkaa tulisi käyttää. Exel- taulukkolaskenta ei riitä. Jokainen säätöteoriaa ja herkkyysanalyysia opiskellut ja tutkinut tämän tietää.

Olen varma että laskelmat ovat olleet joidenkin tiedossa. Ne pitäisi olla myös päättäjillä ja ministereillä.
Mielestäni päättäjät tarvitsisivat taustatuekseen matemaatikkoja."

Pekka Neittaannäki, professori, Jyväskylä
Keskisuomalainen. Mielipiteet. Lauantaina 01.10.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/10/01/etusivu.htm

Etusivu sunnuntaina 2. lokakuuta 2005

Pääkirjoitus. Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?

Pertti Manninen
Sunnuntaina 02.10.2005.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan: Ensin kaksi kirjoitusta mielipidepalstalla, sitten kaksi uutisjuttua ja lopuksi pääkirjoituksen. Mainittakoon, etten huomannut toisen säännöllisesti päivittäin lukemani lehden, Helsingin Sanomien,kirjoittavan asiasta yhtään mitään. Tässä kirjoitukset:

Miksi SDP esti opintotuen korotuksen? Keskisuomalainen. Mielipide. Aila Paloniemi. Lauantaina 27.08.2005.
SDP ei torjunut opintotukea. Keskisuomalainen. Mielipide. Susanna Huovinen. Tiistaina 30.08.2005.
Karpela parantaisi yhä opintotukea. Budjettikiista: Ministerin mukaan demarit kielsivät tuen kohentamisen perusteluitta. Keskisuomalainen. Uutiset. Keskiviikkona 31.08.2005.
"Hallituksen esitys pysyy". Budjettikiista: Valtiosihteeri Rauhio pitää mahdottomana, että opintotukea olisi voitu parantaa ilman lisäkustannuksia. Keskisuomalainen. Uutiset. Torstaina 01.09.2005.
Kulttuuriministeri hävisi opintotuen korotuksessa. Keskisuomalainen. Artikkelit. Pääkirjoitus (2. pääkirjoitus). Perjantaina 02.09.2005. 

Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
Pertti Manninen.  PS. Anteeksipyyntö kirjoituksen viivästymisestä. Sama.

Lue myös!

"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa! Maailman lyhin satu: Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta.

Pääkirjoitus. Ajankohta, Fortum, Helsingin Sanomat, ministerit, optiot, psykopaatit, varallisuusveron poisto ja virkamiehet. Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. "Miksi Helsingin Sanomat valitsi juuri tämän ajankohdan Fortumin johtajien optioiden massiiviselle julkituonnille? Asia on ollut jo pitkään tiedossa, siitä on hiukan kerrottu, mutta nyt sitten rävähti. Jääkö budjetissa esitetty varallisuusveron poisto tämän metelin jalkoihin. Veron poisto on vielä häikäilemättömämpi operaatio.  Pääkirjoitus keskiviikkona 28.09.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/10/02/etusivu.htm

Etusivu tiistaina 11. lokakuuta 2005

Kuvat: 05.10.2005 keskiviikkona klo 15:57. "Meillä menee erinomaisen hyvin, mutta mitään takeita jatkosta ei ole. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Uutispäivä Demarissa." Iltalehti keskiviikkona 05.10.2005.

Todellisuus näinä päivinä: Jokaisesta hokemasta yksi euro eläkeläisille. Kansaneläkettä esitetään nostettavaksi ensi vuonna: 2006 yhteensä 5 eurolla! Korotus ehkä vuoden alusta tai sitten ei. Varallisuusveroa kyllä esitetään poistettavaksi kokonaan jopa vuoden alusta. Alle 40.000 suomalaista paremmin toimeentulevaa jakaa tämän jättipotin. Veron poistamisesta keskustelu jäi sopivasti Fortumin optioiden päivittelemiseen, joka on jatkunut jo viikkoja ja jatkuu viikkoja.
Tiistaina 11.10.2005 Pertti Manninen. Pääkirjoitus.

Lue esim! Läpinäkyvää journalismia. Ex-kauppa-ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre puolustautuu.
Lue esim! Miksi Helsingin Sanomat valitsi juuri tämän ajankohdan Fortumin johtajien optioiden massiiviselle julkituonnille?
Lue esim! Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna. 

http://www.nettisanomat.com/2005/10/11/etusivu.htm

12.10.2005 tiistaina klo 14:43. 
Kuva: "Kiireetön matka syksyn keltaisten lehtien syleilyssä ruohon vielä vihertäessä lämpimässä syksyssä, joka tänään hiukan ilmoitti muuttumisestaan talvisemmaksi. "

Kuva:  Pertti Manninen. Jyväskylä, Tourujoki. Sarjasta "Suomalaisia", tulossa!   Edellinen kuva!   Alempana: Toinen kuva.

Bisquit. Seppo Ahti. Post fortum. "Yleinen käsitys yhteiskunnassa näyttää olevan, ettei optioista ole mihinkään. Jos kuitenkin rohkenisi väittää vastaan: optioita voi käyttää vaikeissa ongelmatapauksissa painon määrittämiseen. Jaa miten?

No homma on niin simppeli, että siitä selviää kuka tahansa päivystävä kauppa- ja teollisduusministeri. Otetaan henkilö, saa olla energiayhtiöstä, joka on normaalin tilipussinsa lisäksi painonsa arvoinen kultaa. Kulta maksaa 400 euroa unssi, unsseja menee kiloon runsaat 30, kilohinta pyörii 12000 eurossa. Henkilön optiotulot ovat 12 miljoonaa euroa. Yksinkertainen jakolasku antaa kullan ja siis samalla henkilön painoksi pyöreät 1000 kiloa.

Tietysti herää kysymys, pitäisikö henkilön ihan terveyssyistä laihduttaa. Matemaattisesti pienempään lukemaan päästään jaettavaa supistamallakin, mutta ongelma, jos se sellainen edes on, ei lopulta kuitenkaan ole matemaattinen."

Bisquit. Seppo Ahti. Post fortum. Ilta-Sanomat torstaina 13.10.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/10/13/etusivu.htm

18.10.2005 lokakuun tiistaina klo 17:03.
Kuvasarja: "Tärkeää asiaa eli kansanedustaja Anni Sinnemäki (?) keikkuu ministeriaition koristelistalla kuiskutellessaan liikenneministeri Susanna Huovisen kanssa kansanedustaja Annika Lapintien puhuessa joukkoliiikenteen rahojen supistamisvälikysymyksessä." 

Kuva:  Pertti Manninen. Helsinki, Eduskuntatalon Ylen live-kuvasta. Sarjasta "Hallitsijat", tulossa!    Edellinen kuva!  

http://www.nettisanomat.com/2005/10/18/etusivu.htm

Pääkirjoitus perjantaina 21.10.2005.

Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos!

Veroviranomaiset ovat jättäneet perimättä lepsuuttaan miljardeja euroja osinkoveroja!

Nykyisen veroministerin puolustukseksi ei riitä se, että edellisetkin ministerit, ja hallitukset, ovat hyväksyneet tämän. Lain noudattamisen seuraaminen kuuluu tällä hetkellä ministeri Wideroosin vastuulle! Asia johtuu pörssiyhtiöiden hallintarekisteristä, jonka taakse omistajat voivat kätkeytyä. Jo vuosia sitten lähes poispotkittu tai ainakin tehtävästään siirretty verohallituksen osastopäällikkö Markku Hirvonen käytti pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistuksesta nimitystä “bluffi” vai oliko se kupla, jompikumpi kuitenkin. 

Muistikuva perustuu Helsingin Sanomien artikkeliin. Tällä hän tarkoitti nimenomaan sitä, että suomalaiset omistajat piiloutuvat ulkomaalaisomistuksen taakse eivätkä viitsi maksaa veroja omistuksistaan ja tuotoistaan.Samantapainen menettely lienee myös osittain silloin tällöin esiin tulevissa yrityskaupoissa, joissa joku ulkomaalainen sijoittaja ostaa jonkun suomalaisen isomman tai pienemmän yhtiön selvällä rahalla, joka on tietenkin myyjälle sitten puhdasta ja pestyä rahaa.

Tuntematta tietenkään yksityiskohtaisesti yhtä ainuttakaan tapausta ja väittämättä tietenkään seuraavista yrityskaupoista yhtään mitään tässä suhteessa, voi mainita joitakin mieleen tulevia, joita talousuutiset ovat olleet pullollaan. Kun Spede myi Spede -yhtiöt juuri ennen kuolemaansa jollekin ulkomaalaissijoittajalle, ihmeteltiin varsin yleisesti hänen saamaansa korkeaa hintaa. Spede-yhtiöiden toiminta lienee sitten hiipunut aika tavalla tässä uudessa omistuksessa ja eräs ikonikin, Kymppi-tonni, lopetetaan nyt. Viimeiset nauhoitukset on jo tehty.

Rikas mies Kai Mäkelä onnistui myös myymään Janton-yhtiöt ulkomaalaiselle pääomasijoittajalle saaden satoja miljoonia markkoja (muistaakseni markkoja). Tässä myynnissä Rautakirja Oy:kin, siis SanomaWSOY, sai omistuksistaan muutaman kymmenen miljoonaa. Hiukan pienempi esimerkki on ravintoloitsija Sedu Kettunen, joka on myös onnistunut myymään ravintoloitaan ulkomaiselle pääomasijoittajalle.

Varsinainen asia oli kuitenkin se löperyys, jolla verottaja on suhtautunut osinkoverojen perimättä jättämiseen. Tästä täytyy antaa tunnustus Helsingin Sanomille, joka on vihdoinkin tarttunut olennaisiin asioihin, eikä lillukanvarsiin. Lehti käsitteli esimerkiksi Soneran UMTS-seikkailut ja hävitetyt miljardit silkkihansikkain. Pääministeri Paavo Lipponen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö pääsivät kuin koirat veräjästä. Soneran teleurkintajuttu vei lehden kaiken huomion.

Mitä Helsingin Sanomat sitten kertoi keskiviikkona 19. lokakuuta 2005. Pääuutissivulla näkyvästi ylhäällä oikealla otsikko: Valtio menettänyt osinkoveroja miljoonia euroja. Hallintarekisterit saaneet pörssiyhtiöiden osinkoja vastoin lakia ja verottajan tieten.

Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa jutussa kerrotaan: “Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat maksaneet ainakin kymmenen vuotta osinkoja ulkomaisiin hallintarekistereihin vastoin lakia. Asia on ollut vuosia verottajan tiedossa, mutta verotarkastajat ovat tyytyneet vain huomauttelemaan pörssiyhtiöitä."

"Pörssiyhtiöiden olisi pitänyt varmistua osinkojen lopullisen saajan kansallisuudesta, mutta yhtiöt ovat tyytyneet ulkomaisten pankkien ilmoituksiin. Esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003 pörssiyhtiöiden olisi pitänyt pidättää osingoista ennakkoon noin miljardi euroa vuodessa, koska saajien kansallisuutta ei ollut varmistettu."

"Verottajalta on jäänyt keräämättä arviolta miljoonien eurojen osinkoverot siksi, että osa osingonsaajista on pystynyt ilmoittamaan kansallisuutensa väärin matalan veroprosentin maahan.”

Juttu jatkuu sitten lehden osassa TALOUS B1. Hiukan takaisin kehuja. Helsingin Sanomat on siis asian tuonut esille, mutta luvut ovatkin sitten toinen juttu: Otsikossa, ja myös itse jutussa, puhutaan (Suomen valtion) miljoonien eurojen osinkoverojen menetyksestä. Jutussa Mainitaan myös pörssiyhtiöiden ennakonpidättämisvelvollisuudesta, joka on sitten ihan eri sfääreissä: miljardi euroa vuodessa! (2002 ja 2003). Siis miljardi euroa vuodessa!

Voi vain kysyä mihin sitten perustuu se, että valtio menettänyt “miljoonia euroja” kun se on menettänyt kaksi miljardia euroa, jotka lain mukaan Suomen valtiolle olisi pitänyt tilittää! Olisiko oikeampi otsikko “Valtio menettänyt osinkoveroja miljardeja euroja” ollut liian mahdoton. Sehän olisi sisältänyt itse asiassa tämän jutun otsikon “Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos!” Asiallisesti asia on kuitenkin näin Helsingin Sanomienkin kirjoituksen mukaan.

Lopuksi hiukan lisää: Helsingin Sanomat selostaa tarkemmin asiaa talousosassaan 6/8 -palstalla ylhäältä alas ison jutun ja siihen liittyvän kartan ja selvitysten avulla. Miksi -palstalla ihmetellään “Eikö lakia tarvitse noudattaa?" ja toimittaja Tuomo Pietiläinen kysyy asiaa verohallituksesta, vastaajana apulaisjohtaja Erkki Laanterä.

Hurjaa luettavaa! Muun muassa: Kysymys: "On vaikea ymmärtää, että verohallinnolla ei ole ollut keinoja puuttua asiaan tehokkaasti." Vastaus: “No nyt on sitten lähdetty muuttamaan lakia. Ja tulevaisuudessa noudatetaan lakia.” Hurjaa luettavaa!

Tausta- juttu on otsikoitu: Hallintarekisteri piilottaa omistajan. Täällä on haastateltu vuosia sitten kaltoin kohdeltua seuraavasti, teksti nimimerkin HS. “Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin päällikön Markku Hirvosen mielestä verotusongelma on jälleen yksi peruste hallintarekisterien kiellolle. Hirvosen mielestä tuore, kansainvälisesti löperö lakiesityskään ei paranna asiaa. Useimmissa Euroopan maissa veroedun saa vain, kun pystyy osoittamaan kotipaikkansa osingon maksajalle. “Suomi tarjoaa veroparatiisimahdollisuuden muiden maiden kansalaisille”, Hirvonen sanoo.” (HS keskiviikkona 18.10.2005).

Talousosaston pääjutun iso otsikko laidasta laitaan: Ulkomaisten osingonsaajien veroja jätetty perimättä miljoonia euroja. Edellä kerrotun mukaan oikeampi otsikko olisi siis “tuhatkertainen": veroja jätetty perimättä miljardeja euroja! Alaotsikossa todetaan: Verottaja tyytynyt huomauttelemaan pörssiyhtiöitä lainvastaisuudesta. Lakia aiotaan muuttaa, koska sitä ei ole pystytyt noudattamaan.

Siis: Lakia aiotaan muuttaa, koska sitä ei ole pystytty noudattamaan! Kuulostaako tutulta? Kyllä, valtiovarainministeri, Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma puolusti varallisuusveron poistamista julkisessa puheenvuorossa eduskunnassa samalla perusteella yhtenä perusteenaan.

Lopuksi pitää siis todeta, että tällä hetkellä Suomen pääministeri on Matti Vanhanen, kauppa- ja teollisuusministerinä, joka vastaa veroasioista, Ulla-Maj Wideroos. Nämä jatkavat muina miehinä toimiaan, he ovat luottaneet siihen, että alamaiset eivät huomaa näitä asioita, heidän huomionsa on kiinnittynyt pilkkaamisasioihin, esimerkiksi viiden euron kansaneläkkeen korotukseen, joka armollisesti astuu voimaan ensi vuoden loppupuolella.

SanomaWSOY:n pääomistaja Aatos Erkko antoi syksyllä jossakin lehdessä lausunnon, että lehtien pitäisi kertoa enemmän ihmisten arjen asioista ja huolista. Ehkä se hiukan tehosikin. Heti tämän jälkeen opiskelijoista ja heidän rahahuolistaan kerrottiin ihan oikeasti heitä ymmärtäen eikä heitä halveksien tai heidän vaatimuksiaan halveksien niin kuin aikaisemmin Helsingin Sanomissa oli ollut tapana.

Arjen huolia on tämäkin miljardien kupla, josta on oltu tietoisia, mutta josta ei ole välitetty, muulla tavalla kuin lain muutosehdotuksella, jotta päästäisiin pälkähästä. Miten tämä sitten on arjen huoli? No tietenkin siten, että nämäkin lakia noudattamattomat miljardit olisi voitu käyttää heikoimmassa olevien hyväksi. Se ei olisi edes maksanut mitään! Se olisi ollut varsinaista tulon- tai veronjakoa suuren enemmistön hyväksi.

Tämä poukkoileva kirjoitus haluaa vielä lopuksi toistaa otsikon: Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos!

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantaina 21. lokakuuta 2005.

Tämän numeron muut jutut ja linkkejä!

http://www.nettisanomat.com/2005/10/21/etusivu.htm

Lokakuu
2005
October

Nettisanomat 31. lokakuuta 2005. Extra! Nro. 423


Kuva 30.10.2005. Keski-Suomen Viikko torstaina 27.10.2005.
"Hallituksen esitys osinkoverotuksesta suosii talousrikollisuutta". Markku Hirvonen samannimisessä jutussa, jonka kirjoitti Aleksi Vienonen.

Lue myös! Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos! Veroviranomaiset ovat jättäneet perimättä lepsuuttaan miljardeja euroja osinkoveroja!
Pääkirjoitus perjantaina 21.10.2005. 

http://www.nettisanomat.com/2005/10/31/etusivu.htm

Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Elokuvalippu. 

Veronkiertoa esitetään jatkettavaksi!

Helsingin Sanomat Talous  lauantaina 12.11.2005: "Valiokunta: Osinkoja voidaan maksaa myös anonyymeille.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sallii osinkojen maksun hallintarekisteröidyille ja tuntemattomille osakkeenomistajille, jos osingosta peritään aina ennakkoon 15 prosentin vero.

Nykyisen lain mukaan osingosta olisi perittävä ennakkoon 28 prosentin vero, jos ulkomainen omistaja ei toimita tarkkoja tietoja itsestään pörssiyhtiölle.Ongelmana nykylaissa on kuitenkin se, että pörssiyhtiöt eivät ole sitä noudattaneet. Tämän vuoksi ennakkoon on jäänyt perimättä noin miljardi euroa vuodessa.Arvioiden mukaan verottaja on kärsinyt tämän vuoksi miljoonien veromenetykset, sillä oma kotipaikka on voitu helposti ilmoittaa väärin. Pörssiyhtiöt ovat uskoneet pankkien vakuutteluja siitä, että lopullinen veronsaaja asuu tietyssä maassa, jossa verosopimuksen mukaan voi olla hyvinkin matala verokanta.

Suurten pörssiyhtiöiden osinkoja on jostain syystä maksettu eniten Britanniaan, jossa osinkoveroa ei makseta lainkaan."

Valiokunta: Osinkoja voidaan maksaa myös anonyymeille. Helsingin Sanomat. Talous. Kimmo Pietiläinen. Alkuosa lauantaina 12.11.2005 julkaistusta kolmen palstan kirjoituksesta.

Tähän aiheeseen liittyvät jutut yhdellä sivulla!

Lue myös!

Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos! Veroviranomaiset ovat jättäneet perimättä lepsuuttaan miljardeja euroja osinkoveroja! Pääkirjoitus perjantaina 21.10.2005.

"Hallituksen esitys osinkoverotuksesta suosii talousrikollisuutta".
Markku Hirvonen samannimisessä jutussa, jonka kirjoitti Aleksi Vienonen. Keski-Suomen Viikko torstaina 27.10.2005.

"- Osinkojen kierrättäminen on nykykäytännön mukaan äärimmäisen helppoa. Ei tarvitse muuta kuin hankkiutua jonkun ulkomaisen pankin asiakkaaksi tai perustaa jokin väliyritys, Hirvonen selostaa.Voimattomina veroviranomaiset ovat päätyneet nyt siihen, että lakia halutaan muuttaa voimassaolevan käytännön mukaiseksi.Hirvonen on jättänyt esityksen, jossa pyritään minimoimaan  valmisteilla olevan lain haittavaikutukset.

- Laki olisi säädettävä määräaikaiseksi. Lisäksi osingonsaajien nimet olisi ilmoitettava vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Minun on vaikea keksiä järkisyitä, miksi näin ei tehtäisi.Hirvosen mielestä on uskomatonta, että Suomeen halutaan huomattavasti muita Euroopan maita löysempi järjestelmä.- Sanotaan nyt näin, että jo nyt Suomen voimassa oleva laki on löysempi kuin muualla ja noudatettu käytäntö on sitäkin löysempi, koska siinä ei ole edellytetty mitään tosiasiallisia selvityksiä, Hirvonen selostaa.Muissa maissa edellytetään, että mahdollista veroetua haetaan vasta jälkikäteen viranomaisten antamien todistusten perusteella.- Suomessa nämä edut annetaan jo kättelyssä, eikä haluta edes valvoa, minne edut menevät, Hirvonen moitti."

  "Hallituksen esitys osinkoverotuksesta suosii talousrikollisuutta". Keski-Suomen Viikko. Aleksi Vienonen.  Väliosa torstaina 27.10.2005 julkaistusta sivun levyisestä jutusta.

Lue myös!

Erotkaa, veroministeri Ulla-Maj Wideroos! Veroviranomaiset ovat jättäneet perimättä lepsuuttaan miljardeja euroja osinkoveroja! Pääkirjoitus perjantaina 21.10.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/11/14/etusivu.htm

Marraskuu
2005
November

Kuva 16.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 12:55.  "Ulkona lumi sinnittelee ja yrittää jäädä pysyväksi marraskuun puoliväliin jatkunutta lämpöä halveksien." Kuva Pertti Manninen. Näkymä kadulle Jyväskylän yliopiston kirjaston kolmannen kerroksen "tilastokäytävältä". Sarjasta "Ihmisiä", tulossa! Edellinen ensimmäinen kuva!   Alempana: Toinen kuva.   

Kuva 16.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 14:33.  "Sisällä pyöreiden pöytien ääressä lukijat syventyvät tehtäviinsä.. " Kuva Pertti Manninen. Näkymä Jyväskylän yliopiston kirjaston toisen kerroksen lukunurkkaukseen kerrosta ylempää.  Edellinen toinen kuva!  Ylempänä:  Ensimmäinen kuva.  Alempana:  Kolmas kuva.

Kuva 16.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 14:08.  "Kirjaston valot."  Kuva Pertti Manninen. Näkymä Jyväskylän yliopiston kirjaston ensimmäiseen ja toiseen ja hiukan kolmanteenkin kerrokseen.  Edellinen kolmas kuva. Ylempänä:  Ensimmäinen kuva ja toinen kuva.

http://www.nettisanomat.com/2005/11/16/etusivu.htm

Marraskuu
2005
November

Kuvat 20.11.2005 marraskuun sunnuntaina klo 14:08 ja14:09.  "Onnelliset peruutuspaikan saaneet katsojat asettuvat kuvaan Harry Potterin ja ystävien seuraksi juuri ennen päivän ensimmäisen näytöksen alkua."  Kuva Pertti Manninen ja Erika Manninen. Jyväskylä, elokuvateatteri Fantasia. Kiitokset kassanhoitajan ystävällisille ohjeille peruutuspaikkojen jonottamisessa. Sarjasta "Ihmisiä", tulossa! Edellinen ensimmäinen kuva!  Alempana: Toinen kuva. 

Kuva 20.11.2005 marraskuun sunnuntaina klo 14:13.  "Saliin ei jää yhtään tyhjää paikkaa kun valojen jo himmetessä viimeisetkin tulijat kiiruhtavat paikoilleen." Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia. Sali 1. Edellinen toinen kuva! Ylempänä:  Ensimmäinen kuva. Alempana: Kolmas kuva.

Kuva 20.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 16:56.  "Harry Potter ja Liekehtivä pikari miellytti paitsi ehkä kahta esityksestä kesken lähtenyttä katsojaa. Osa seurasi liikkuvaa kuvaa ihan loppuun saakka lopputekstitkin tuijottaen vaikka suurin osa katsojista oli jo poistunut." Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä Elokuvateatteri Fantasia. Sali 1.  -

Muisto. Ensimmäisen Potter-elokuvan jouduin aikoinaan katsomaan tässä samassa salissa käytävällä istuen hassunkurisen lippusekaannuksen johdosta alkuvuonna 2001. Hyvä puoli siinä oli se, että silloin kipeän jalan sai hyvin suoristettua eikä selkänojakaan puuttunut kun pystyin nojaamaan reunalla istuneen kumppanini penkkiin. Ehkä nytkin jotain erikoista oli sattunut koska lähtiessäni huomasin oven suuhun tuodut kaksi erillistuolia! Pertti Manninen. Edellinen kolmas kuva. Ylempänä:  Ensimmäinen kuva ja toinen kuva.

http://www.nettisanomat.com/2005/11/20/etusivu.htm

Marraskuu
2005
November

Kuvat 23.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 14:26.  "Kirjaston pienin asiakas saa hoivaa osakseen ja nukahtaa"  Kuvat Pertti Manninen. Jyväskylä, Yliopiston kirjasto, pääaula. Lainaajat odottavat vuoroaan ja kahvinjuojat keskustelevat Joku näyttää netissäkin vaeltavan. Isonna! Sarjasta "Tiedon lähteillä", tulossa! Edellinen ensimmäinen kuva!  Alempana: Toinen kuva. 

Kuvat 23.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 12:50.  "Tärkeä puhelu." Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä, Yliopiston kirjasto, pääovi ja Café Libri sekä joku sininen taideteos pihalla. Edellinen toinen kuva! Ylempänä:  Ensimmäinen kuva.  Alempana: Kolmas kuva.

Kuvat 23.11.2005 marraskuun keskiviikkona klo 12:48.  "Lämpöinen marraskuu eli kirjaston valot" Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä, Yliopiston kirjasto ja hallintorakennus. Edellinen kolmas kuva. Ylempänä:  Ensimmäinen kuva ja toinen kuva.

http://www.nettisanomat.com/2005/11/23/etusivu.htm

Joulukuu
2005
November

Sydänverinen muistelo. Tuulessa.
Teppo Kulmala: John ja Yoko, 8.12. - 25 vuotta jälkeen. 

Kuva 08.12.2005 joulukuun torstaina klo 16.15. Pertti Manninen. Sarjasta "Imagine", tulossa!  Alempana: 2.kuva.  Edellinen: 1.kuva. 

"TUULESSA. Teppo Kulmala.
John ja Yoko, 8.12. - 25 vuotta jälkeen

Double Fantasy: Sama pimeä vuodenaika 25 vuotta sitten. Ikkunaa vasten suudelmassa, hetken välkehtivän auringon kohteessa John Lennon ja Yoko Ono uuden mustavalkean levykannen kuvassa, Double Fantasy!

Tavallinen tiistai, yksi päivä, jota ilmestynyt, yksiön ikkunalle asetettu kansio nopeasti kurkistavassa auringossa ja tähtien odotuksessa valaisee. Vieläkin, jopa mustan muiston kehyksin se on rakkausalbumeista valkoisin ja vapauttavin. Päivällä tuona tiistaina kai kirjoitin jotain, en tiedä, kirjoitinko jotakin ja mitä se olisi ollut. Uutisointia?

Hetkessä siitä oli tuleva yhdentekevää. Kosmisella planeetalla vallitsivat silloinkin rankat ajat. Silti välkehti enemmän kuin nyt myös valoisa tähdenodotus, yhteisyyden mahdollisuus. Silloin oli mielestämme suhteellisen lukuisa joukko rauhan ystäviä, unienkeleitä, oikeudenmukaisuuden luottamus, unenlahjat ja mannerten välisen yhteyden tunnustelevan idealistinen vesimiesmieli. Kunnes. Pirstaleet:
...
Toivo:
...
Rakkaus:
...
Idolit ja muut:
...
Hiljaisuus:
...
Mitä John tahtoisi meidän paljon tekevän? En tiedä sanoa, tunnen sen, tämä on ajatuksen musiikkia, tämä ei ole uutinen. Tämä on ajan ja ajattomuuden vihkimysehdotus. Sellainen, että muistaisi ihmisen alkuperäisen osan, johon kuuluvat myös vihan tunne ja vihaa purkavan pelon tunne. Mutta tuon tunnekasautuman oikeutus on sellainen, että myös vihatessamme tuntisimme ja hyväksyisimme toisemme, me, ihmisinä ja luotuina persoonalliset, mutta pohjimmiltamme samanlaiset. Ei se oikeutus ole sitä varten, jotta loukkaisimme, kivittäisimme ja surmaisimme.

Yokon ja Johnin vetoomus yhdistää luomaan pahoistakin tunteista hyvää kantavan voiman. Kun yksin muistaa, että meitä on paljon, on meitä yhdessä paljon samanlaisia, ihonväristä, rodusta, varallisuudesta, iästä, lahjakkuudesta, virheistä riippumatta, ja rakkaus jää ja leviää. Minä olen sinä, sinä olet minä, sanovat itämaiset lähimmäisenrakkautta hiljaa meditoivat, ja käytännössä osoittavat viisaat ja lapsekkaat.

Imagine: En taida tätä sanoa, pikemminkin elää vain, vellovissa tunteissa ja jäsentymättömässä itkussa. Tämä osuuteni sanomalehteen on kuin nenä, joka haistamatta kunnon uutista antaa itkun puron valua suuren virran vesiin.

John toivoi ihmisarvoisen kokemuksen; tunnetuimman laulunsa mukaan jokaiselle Imaginen, yhteisen rauhan ja rakkauden ajan, joka vielä kerran on valona tuleva.Voi meitä lapsia! Tehkäämme se!John Lennonia kaivaten 8.12.2005, 25 vuotta myöhemmin."

[email protected]¤ Kirjoittaja on FT, kirjailija ja kulttuuritoimittaja.

Katkelma, alku ja loppu, noin kolmasosa, Teppo Kulmalan kirjoituksesta John ja Yoko, 8.12. - 25 vuotta jälkeen. Keskisuomalainen. Kulttuuri. Torstaina 8.12.2005.

Kuvateksti: "John ja Yoko. New York. 22.8.1980. Runsas kolme kuukautta ennen aikakausien leikkauskohdaksi kiteytynyttä katastrofia 1980."

Kuva. Sydänverinen muistelo. Tuulessa. Teppo Kulmala: John ja Yoko, 8.12. - 25 vuotta jälkeen. 

Kuva 08.12.2005 joulukuun torstaina klo 16.15. Pertti Manninen.Sarjasta "Imagine", tulossa!  Alempana: 2.kuva.  Edellinen: 1.kuva.  

Torstaina 8. joulukuuta 2005. Etusivu. Toinen kuva. "5 vuotta sitten".

5 vuotta sitten. Silloin 20 vuotta sitten.
Torstaina 7. joulukuuta 2000.
Ylempänä: 1.kuva.  Alempana: 3.kuva. Edellinen: 2.kuva.

Torstaina 8. joulukuuta 2005. Etusivu.  Kolmas kuva.

Kuva 08.12.2005 joulukuun torstaina klo 16.58 ja 16.15. "John ja Yoko. New York. 22.8.1980. Kolme kuukautta ennen." Pertti Manninen. -  
Iltalehti torstaina 08.12.2005: "Yoko Ono valvoo Lennonin legendaa".  - Keskisuomalainen torstaina 08.12.2005: "John ja Yoko, 8.12 - 25 vuotta jälkeen".  -

Ylempänä:  1.kuva  ja  2.kuva.  Edellinen: 3.kuva. 

Kuva 08.12.2005 joulukuun torstaina klo 17.10 ja 16.27. "Unohdettu John Lennon". Pertti Manninen. - Ilta-Sanomat torstaina 08.12.2005 "Kikka kuoli yksin". - Helsingin Sanomat torstaina 08.12.2005: "John Lennonin kuolemasta 25 vuotta". -

Ylempänä:  1.kuva  ja  2.kuva.  Edellinen: 3.kuva. 

http://www.nettisanomat.com/2005/12/08/etusivu.htm

John Lennon   Double Fantasy   Yoko Ono.

Snooker.


14.12.2005 joulukuun keskiviikkona klo 14.52. "Snooker". Kuva Pertti Manninen, Jyvässnooker, Jyväskylä. 

Vanhaa: "Arkistojen aarteena tarjoamme seuraavan Matti Vanhasen mielipidekirjoituksen lähes parin vuosikymmenen takaa. Artikkeli on edelleenkin ajankohtainen yrittäessämme ymmärtää Vanhasen ajattelutapaa.

Huomatkaa erityisesti kuinka Vanhanen käyttää edelleen samoja keinoja kuin parikymmentä vuotta sitten. Artikkelissa Vanhanen tukee Baltian maiden miehitystä leimaamalla miehityksen vastustajat provokaattoreiksi ja marginaali-ilmiöksi - aivan samoin kuin yhä jatkuvan Suomen alueiden miehityksen vastustajat leimataan vielä nykyäänkin."

Matti Vanhanen - jälkisuomettunut kummitus sivustossa www.kavkaz.fi.
Matti Vanhanen: Baltic Star. Suomenmaa tiistaina 30.07.1985.

Vanhaa ja uutta Vanhasta.

Uutta: "Vanhasen kirja Suomen tie maailmassa on keskustan presidenttiehdokkaan poliittinen ohjelmajulistus ...

Yllättävintä on ehkä kuitenkin se, miten suorasukaisesti Vanhanen kehuu teoksessa itseään, pääministerivuosiensa saavutuksia.

Lukija saa esimerkiksi tietää, miten Vanhanen Moskovassa kättä päälle lyömällä lopetti Venäjän ilmatilaloukkaukset, miten hän käynnisti tilannekuvajärjestelmän rakentamisen valtiojohdolle, otti aloitteen YK-mandaatista luopumisessa tai miten monta pääjohtajatason virkaa hänen hallituksensa on hankkinut EU:sta."

Vanhanen runttaa Niinistön puolustuslinjan. Pääministeri kehuu itseään häpeilemättä vaalikirjassaan.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Arto Astikainen. Keskiviikkona 14.12.2005. 

"Ulkopolitiikan lähestymistavoista realismi on lähempänä omaa luonnettani kuin idealismi."

"Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen edellyttää ennen kaikkea taloudellista kilpailukykyä ja kykyä rakenteellisiin uudistuksiin."

Tietokulma. Matti Vanhasen linjanvetoja. Helsingin Sanomat keskiviikkona 14.12.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/12/14/etusivu.htm

Pääkirjoitus sunnuntaina 18.12.2005.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta jo nyt, jos tämä jää Nettisanomien viimeiseksi numeroksi, ennen joulua 2005. Kiitos lukijoille, jotka ovat suhtautuneet välillä ilmestymisen epäsäännöllisyyteen ystävällisesti ja joustavasti. Aika on rajallinen ja välillä se riittää "kaikkeen" välillä ei sitten mihinkään. Pertti Manninen, päätoimittaja, Nettisanomat.

Linkit aikaisempiin joulunumeroihin:
Joulusanomat, torstaina joulukuun 23. päivänä 1999. 
Jouluna 2000, torstaina 21. joulukuuta 2000. 
Something, torstaina 20.12.2001.
"Tähtipojat", torstaina 19.12.2002. 
Hyvää Joulua 2003 ja Onnellista Uutta Vuotta 2004!  Torstaina 25. joulukuuta 2003.

Jouluna 2004 lehti jäi ilmestymättä laajakaistaa odotellessa.
Tapaninpäivän järkyttävistä tapahtumista sain tietoa Thaimaasta jo aamulla kello 9, joista kerroin suppeassa "välinumerossa" perjantaina 31.12.2004:

"Sunnuntaina 26. joulukuuta 2004, tapaninpäivänä, kello 08.55 Suomen aikaa avasin television, joka oli jäänyt edellisenä iltana Ruotsin kanavalle. Ruudussa oli tekstiuutisia, joista kävi ilmi, että valtava hyökyaalto on iskenyt Intian valtameren rannikoille. Käänsin ohjelman BBC.News-kanavalle ja siellä oli jo kuvia ja selostusta tapahtuneesta. Suomessa asuva tyttäreni soitti muutamaa minuuttia myöhemmin ja kertoi, että poikani on soittanut hänelle Thaimaasta. Poikani ja hänen vaimonsa voivat hyvin, he ovat olleet tapahtuman aikaa sisämaassa. Lisäksi tyttäreni kertoi, että puhelusta kävi ilmi rannoilla olevan paljon ruumiita pitkin ja poikin. Samassa BBC News lähettää  kuvia Phuketista ja lopetamme puhelun ja ryhdymme katsomaan tahoillamme suoraa raporttia paikasta, jossa siis poikani majailee. Pertti Manninen."
Nettisanomat perjantaina 31.12.2004.

Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva: Pertti Manninen. Sarja.