Nettisanomat.com vuodesta 1999 alkaen
Linkki jokaiselle etusivulle
N:o 2591

Sunnuntai 15.1.2023

Etusivulle!

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

2016

KUMMALLISTA KUNNIAA. Autoverosekoilun takuumies Autoliiton kunniajäseneksi. Sauli Niinistö. LUE!
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE!

MAALISKUU 2016 - Perjantai 2016-03-18 - N:o 1865
Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 135924 - mobi

2016Arkisto 1999 - Arkisto 2000 - Arkisto 2001 - Arkisto 2002

Laukaassa kesän alussa 1999. Yksi etappi on sivuutettu. Onnea tulevaisuudelle. http://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/galleriauudet.htm

2000
Opintolaina ainoa vaihtoehto?

Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere.
Helsingin sanomat 03.11.00.

Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti?

Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona.

Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja lähes kolmanneksella. Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa ei voi syödä.

Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2001
Köyhä opiskelija ei yllätä.

3. pääkirjoitus.
Helsingin sanomat
07.08.01.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan.

Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa. Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija. Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea.

Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon. Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, ettäj okaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin.

Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta.

("Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!)

Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä.

nettisanomat.com 23.08.01. pm.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2002
Suomen perustuslaki pilkattavana

Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.

Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.

Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.

Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.

http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm

MAALISKUU 2016.

Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta

maaliskuu 15, 2016

Kauan siinä meni ennenkuin tämä julkistettiin. Vielä selvitystulosta julkistaessaan professori vähätteli lainan takaisinmaksun vaikutusta opintojen aloittamiseen. Vähävaraiset suvultaan ovat kyllä sen verran viisaita, että karttaisivat syntynyttä velkataakkaa. Työn saanti ei ole aina varmaa.

Pitkään olen hokenut miksei voitaisi siirtyä takaisinmaksussa Ruotsin malliin, jossa lainaa maksetaan takaisin 1 prosentti palkasta.

Nyt Uusitalo pisti vieläkin paremmaksi. Hän ehdottaa 5 prosenttia vuodessa palkasta, ja siis huomaa jos työttömyys iskisi niin jossakin ajassa laina mitätöityisi.

Vielä hänenkin mallissa on se heikkous, että hän ehdottaa lainaa kahteen osaan, perusosassa olisi tämä malli käytössä. Suunta on nyt kuitenkin oikea.

Tämän Ruotsin mallin muistan siitä Ruotsin vaalikeskustelussa, jossa Persson hävisi vaalit. Siis vuosien takaa. Mauri Pekkarisellekin sitä aikoinani torilla selitin, mutta hän ei näyttänyt sitä ymmärtävän.

Viikkosanomat, Pertti Manninen, tiistai 15.03.2016 klo16:07.

http://viikkosanomat.fi/2016/03/15/selvitysmies-roope-uusitalo-ehdottaa-nyt-opintolainan-takaisinmaksua-palkasta/

Painovirheet korjattu illalla 19:30 ja seuraava juttu vuodelta 2009 löydetty ja joitakin asiasanojakin lisätty.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Jos töitä ei saa, ei tarvitse maksaa takaisin. Väärinkäytökset marginaalisia. Tottakai ammatteihin valmistautuneet ja tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet menisivät töihin kun niitä olisi tarjolla.

Näin muistan Ruotsin vaalien keskustelussa Perssonin sanoneen (1 %:n), korjatkaa jos olen väärässä. Tämä järjestelmä olisi ainakin hyvä, sillä työttömyyttä lainan ottamisen esteenä ei tarvitsisi pelätä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-11-06 klo 22:44.

http://viikkosanomat.fi/2009/11/05/opintolainan-takaisinmaksu-niin-kuin-ruotsissa-1-tyopalkasta/

Jutussa oli myös lainaus Uudesta Suomesta:

”Nuoria insinöörejä suoraan kortistoon
Ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tuottavat tällä hetkellä liukuhihnalta työttömiä insinöörejä, tradenomeja ja diplomi-insinöörejä. Tämän paljastavat Uuden Suomen Akavasta saamat yksilöidyt tilastot koulutusaloittain.

Äkisti heikentynyt työllisyystilanne on pannut monen yliopisto-opiskelijan siirtämään valmistumistaan, kerrotaan Akavasta. Myös työn saaminen voi olla helpompaa, kun on opiskelijan statuksella, eikä työttömänä. Pysyminen yliopiston kirjoissa kaunistaa siten työttömyystilastoja heidän osaltaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76151-moni-nuori-pelkaa-valmistua-syy-naissa-synkissa-luvuissa

Tämä siis vuonna 2009.
Sama

Tags: 1 %, 5 %, ammatti, opintolaina, opintoraha, palkka, Persson, Roope Uusitalo, Ruotsi, Ruotsin malli, selvitysmies, takaisinmaksu, tutkinto, työllisyystilanne, työttömyys

Kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Kuvat: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 ja kotona matkan jälkeen seuraavana päivänä. KUVAT

Alkuperäinen sivu osoitteessa: http://www.nettisanomat.com/2016/03/18/
etusivu.html

MAALISKUU 2016. BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999: "Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin Sanomat maanantaina 09.08.1999).
SANNI GRAHN-LAASONEN, opetus- ja kulttuuriministeri (kok) 2016: "Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin." (Keskisuomalainen keskiviikkona 02.03.2016).

"Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä". Aamulehti keskiviikkona 02.03.2016.
Kuva: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 klo 13:59.

- Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaam lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen keittää."
Aamulehti. Jutta Högmander keskiviikkona 02.03.2016."

Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta.
Kuvat: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 ja kotona matkan jälkeen seuraavana päivänä.

23.1.2023.
Tekstiä kuvista:

aamulehti.fi Irtonumero 3,5€ Painos

Opiskelija on jo nyt tiukoilla

Hallintotieteiden opiskelijan Minna Variksen opintoraha ja asumislisä uppoavat kokonaan vuokraan. Elämiseen ei jäisi rahaa ilman opintolainaa ja lisätienestejä töistä. Jatkossa entistä useampi opiskelija nostaa opintolainaa.
UUTISET A4-5

Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä

Opintolainan osuutta opintotuesta kasvatetaan. Samaan aikaan opinnot täytyy suorittaa yhä nopeammin.

Jutta Högmander
Aamulehti

Tuntuu siltä, että ainut tapa saada opiskelijat ulos korkeakoulusta mahdollisimman nopeasti on ajaa meidät taloudellisesti yhä ahtaammalle, puuskahtaa Tampereen yliopiston opiskelija Heini Kalliomäki.

Selvitysmies professori Roope Uusitalo esitti tiistaina, että korkeakouluopiskelijoiden opintotukea muutetaan nykyistä lainapainotteisemmaksi vuoden 2017 elokuusta lähtien. Tavoite on säästää ja lyhentää opiskeluaikoja. Hallitus käsittelee asiaa tässä kuussa.

-Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaan lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen heittää.

Hallintotieteitä opiskelevan Minna Variksen opintoraha ja asumislisä menevät kokonaan vuokraan. Pärjätäkseen hän on nostanut opintolainaa ja tehnyt sijaisuuksia yläkoulussa. -Kaikilla pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus opiskella korkeakoulussa, Varis sanoo.

Vanhat virheet vaarana

Opintolainan osuuden kasvattamisesta on huolissaan myös Kelan opintotukiryhmän pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen. Hän muistuttaa, että opintotuki oli lainapainotteinen ennen vuotta 1992. Laman alla korot nousivat, opiskelijoiden lainamäärät kasvoivat ja takaisinmaksu tuotti ongelmia.
- On ikävää, että nyt ollaan palaamassa taaksepäin. Vaarana on, että toistetaan vanhoja virheitä.

Lääkkeeksi tuoreessa raportissa on tarjottu neljän prosentin korkosuojaa. Opiskelijat ja Lahtinen korostavat lainan epätasa-arvoisuutta. Se, onko lainan takaisinmaksu ongelma, riippuu koulutusalasta. Jos valmistuu hyvin työllistävälle alalle hyvällä palkalla voi ottaa lainaa melko huolettomasti.

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys. Kohti pätkätöitä tässä todennäköisesti ollaan menossa, Kalliomäki sanoo.
Lainaa yritetään välttää tekemällä opiskeluaikana töitä. Uudistuksessa tulorajat pidetään ennallaan, koska opiskelun halutaan olevan päätoimista.
Opinnot pitäisi saada kasaan entistä nopeammin, sillä tukikuukausien määrää leikataan ja kuukaudessa pitää suorittaa entistä enemmän opintopisteitä.

Kalliomäki toteaa olevansa huono esimerkki nopeasta valmistumisesta. Kuudennen vuoden opiskelija suorittaa sekä historian että hallintotieteiden maisterin tutkintoja. Hän on ollut vaihdossa ja suorittanut vuoden kestävät pedagogiset opinnot.
- On surullista, jos ihmiset jättävät esimerkiksi vaihtovuoden väliin uudistuksen takia.

OPINTOTUKI
Näin muuttuisi
Korkeakouluopiskelijan opintotuki laskee 303-336 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintolainan osuus nousee 650 euroon kuukaudessa, nykyisin se on 400 euroa. Asumislisä säilyy 201 eurossa.

Tukikuukausien määrä laskee 50:stä 45:een.

Tuen ehtona oleva edistymisvaatimus nousee viidestä kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden.

Tulorajat säilyvät ennallaan, mutta ne sidotaan indeksiin.

Opintolainahyvitystä pienennetään 40:stä 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä opintolainan määrästä.

Lähde: Lännen Media

Pirullisen hyvä tukiuudistus

Sari Torvinen
...

Kiitos teille, veronmaksajat. Ilman teitä asemamiehen ja pitopalveluemännän tyttärellä korkeakouluopinnot olisivat jääneet haaveeksi.
Näin kävi vanhemmilleni ...

OPISKELLESSANI oli 1990 luvun syvin lama. Korot olivat lähellä 20 prosenttia, eikä työtä ollut helppo saada. Emme kuitenkaan osanneet pelätä, kaikki me otimme lainaa.
Elimme hyvin, sillä silloin sai tehdä töitä. Tuki oli pieni, mutta siinä ei ollut tulorajoja.

Opiskelijalta ei kyselty, paljonko hän ansaitsee. Ei tarvinnut käydä paperisotaa Kelan kanssa, eikä maksaa tukia takaisin, jos tuli ansaittua liikaa.
Vaikka oli lama, oli hanttihommia. Soitin Suomen Gallupilla puheluita, istuin EKA-marketin kassalla ja hoidin ravihevosia. Lottovoitto oli, kun pääsin silloin tällöin oman alan töihin toimittajaksi.

Työnteko opetti elämästä. Opin, että vaikka palkkaa maksetaan vähän, voi työ olla vaativaa. Opin arvostamaan hyvää esimiestä, sillä sellaisia ei toti- sesti kasva puussa. Uskon, että korkeakoulun lisäksi työnteko koulutti minua.
Totta kai töissä meni aikaa: valmistumiseni kesti kuusi vuotta.

TUKEA OLLAAN uudistamassa. Valtio haluaa säästää rahaa, mutta se haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeasti. Tavoite on ollut sama jo vuosia. Siksi se ei kannusta työntekoon, vaan opintorahassa säilyy tuloraja ja lainaa saa vain tietyn aikaa. Köyhyydessä sinun pitää nopeasti valmistuman ja velkaantuman.
Vapauttakaa opiskelijaparat ja poistakaa edes tulorajat. Kaupoissakin tarvitaan ekstraajia, eikä niille nopeasti valmistuneille kuitenkaan ole töitä.

(Kuva: 02/03/2016 13:58)

Opiskelijoilta tyrmäys

... oli varauduttu, mutta selvitysmiehen esitys oli silti pettymys

... hallituksen puheenjohtaja Eemeli Rajala
osasivat valmistautua koviin leikkauksiin.
- Tällaista ei voi hyväksyä, Rajala painottaa.
Opintotuen selvitysmies, professori Roope Uusitalo ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienennettäisiin samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla. Opintoraha putoaisi näin 250 euroon kuukaudessa. Nykyisin opintoraha on 303 euroa tai 337 euroa riippuen opintojen alkamisajankohdasta. Vastapainoksi Uusitalo esittää opintolainojen valtiontakausta nostettavaksi. KOTIMAA 3

Tukiosa kutistuu, laina kasvaa.

Opintotuki: Korkeakouluopiskelijoiden tukiin esitetään isoja leikkauksia Asaa selvittäneen Uusitalon raportin mukaan myös opintojen on edistyttävä aiempaa nopeammin.

Opintotukee koskevaa tiedotustilaisuutta seurattiin JYY:n toimistossa tiistaina silmä kovana. Paikalla olivat JYY:n sosaalipolittinen asiantuntija Oona Ståle (oikealla), hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä (toinen oikealta), hallituksen sosiaalipolittinen vastaava Arttu Karila ja joukko muuta ylioppilaskunnan väkeä.

Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi ymmärtävänsä säästöjen ankaruuden.
- Pidän leikkausta nuorille sukupolville kovana, ja sen toteuttaminen on minulle henkilökohtaisesti vastenmielista. Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan Ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin, ministeri perusteli.

Grahn-Laasosen mukaan hallitus käsittelee raporttia viimeistään kevään kehysriihessä.

Opiskelijajärjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että kun lainapainotteisuus kasvaa, se lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutukseen.

Uusitalo ei kuitenkaan usko, että esityksellä olisi kovin paljon vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen tal tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin suorittaa korkeakouluopinnot. Raportin mukaan tutkimusaineisto ei esimerkiksi tue väitettä, että pienituloisista perheistä tulevat eivät uskaltaisi nostaa opintolainaa.

Opintorahapainotteisuus ei myöskään näyttäisi kasvattavan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Havainto koskee sekä kansainvälistä vertailua että vertailua Suomen tukisysteemien välilla.
- Suomessa ja Tanskassa opintorahan osuus on suuri, Norjassa ja Ruotsissa opintolainan osuus on suurempi, mutta siitä huolimatta sosiaalinen liikkuvuus niissä ei ole ainakaan vähäisempää, Uusitalo sanoo.

Suomessa opintotuki oli lainapainotteinen vuoteen 1992 asti. Uusitalon mukaan ei ole näyttöä siitä, että opintorahan merkittävä kasvattaminen olisi lisännyt sosiaalista liikkuvuutta.

Raportti el ota kantaa siihen, pitäisikö opiskelijat siirtää yleisen asumistuen piiriin, vaan asia jätetään erikseen selvitettäväksi. Asumistukien siirtoa esitti viime viikolla joukko keskustan kansanedustajia, mukaan lukien varapuheenjohtaja Annika Saarikko.
Raportissa todetaan, että siirto lisäisi kustannuksia noin 13 miljoonalla eurolla, mutta muuttaisi tuen kohdentumista opiskelijoiden joukossa merkittävästi. Yksinasuvien tuki nousisi, perheellisten laskisi.

Grahn-Laasosen mukaan hallituksessa on pohdittu kysymystä asumistuesta, ja hän itse suhtautuu asiaan avoimesti. Myöskään lukukausimaksuihin ei raportissa puututa.

Raportti luettavissa osoitteessa http://okm.fi/OPM/Julkaisut/2016/opintotuen_ uudistaminen.html

RAPORTTI
Selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä opintotuen säästöiksi

Esitysten reunaehtoina olivat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan pitkän aikavälin säästötavoite tuesta on 150 miljoonaa euroa, mutta opintorahan, asumislisän ja lainan tason on oltava vähintään 1100 euroa.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienennetään 250,28 euroon nykyisestä 336,76 eurosta syyslukukaudesta 2017 alkaen.

Opintorahakuukausien maksimimimäärä lyhennetään 300 opintopisteen tutkinnoissa 45 kuukauteen. Muutos koskisi 1.8.2007 tai myöhemmin aloittavia,

Tuen ehtona oleva edistymisvaatimus nostetaan viidesta opintopisteestä tukikuukautta kohti kuuteen.

Kaikkia korkeakoulututkintoja varten yhteensä myönnettävä opintorahakuukausien määrä lyhennetään 54:ään (nyt 64).

Opintolainan valtiontakaus kasvaa nykyisestä 400 eurosta 650 euroon kuussa.

Tuen tulorajat pidetään ennallaan, mutta ne sidotaan indeksiin.

Opintolainahyvitys pienenisi 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä määrästä (nyt 40 prosenttia.

Täyden hyvityksen saisi suorittamalla tutkinnon sen laskennallisessa ajassa. 15 prosentin hyvityksen salsi, jos suoritusaika ylittyy enintään vuodella.

Opintolainoihin tulisi neljän prosentin korkokatto.

Lähde: Opintotuen uudistaminen-selvitysmiehen raportti.

"Hallitus on ennenkin päättänyt ja perunut"

Jyväskylä: Paikalliset opiskelijajärjestöt toivovat, etteivät nyt esitetyt leikkaukset toteudu.

JYVASKYLÄ
Pauliina Salminen

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (JAMKO) edustajat ovat tyrmistyneitä opintotuen muutosesityksestä.
- Tiesimme, että luvassa on kovia leikkauksia, mutta tällaista el voi hyväksyä. Opiskelijoiden toimeentuloa leikataan ja mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun heikennetään. Tämä johtaa siihen, että opiskelijoiden on tehtävä entistä enemmän töitä opintojensa ohella turvatakseen toimeentulonsa. Tavoitteet ovat ristiriitaiset, sillä samalla hallitus ajaa opiskeluaikojen lyhentämistä, JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Eemeli Rajala sanoo.
Myös JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Oona Ståhle pitää kohtuuttomana sitä, että yhden ryhmän toimeentulosta aiotaan leikata 28 prosenttia.
- Kokonaisvaltainen pettymys tämä on, vaikka esitys onkin pitkälti odotettu, Ståhle sanoo.

Ståhle tapasi esityksen tehneen professori Roope Uusitalon syksyllä.
- Malli on huono, mutta keskustelussa 3+2-malli olisi ollut yliopisto-opiskelijoiden kannalta vieläkin huonompi. Kannattaisimme perustulomallia myös opiskelijoille.
Perustulokokeiluun pääseminen on pieni toivonkipina.

Ståhle on huolissaan mallin armottomuudesta.
- Leikkausten myötä opiskelijat ovat tilanteessa, jossa heillä ei ole mahdollisuutta erehtyä. Jos 19-vuotiaana valitsee väärin, on peli pelattu. Myöskään elämän kriiseille ei ole tilaa.

Ståhlen mielestä esityksessä on kuitenkin myös kannatettavia yksityiskohtia.
- Jos olen ymmärtänyt oikein, tulorajat sidottaisiin jälleen indeksiin. Olisi järkevää, että ruokakorin kallistuminen huomioitaisiin tulorajoissa.

Ylipisto-opiskelijoiden kannalta hyvää on kaksiportaisesta opintotukimallista luopuminen.

Sekä JAMKO etta JYY osallistuvat ensi viikon keskiviikkona Helsingissä järjestettävään opin- totukileikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen. -Tämä hallitus on tehnyt muitakin huonoja päätöksiä ja perunut niitä sitten. Me aiomme käyttää tässä optiomme vaikuttaa, Ståhle painottaa.

(02/03/2016/ 13:53)

Kauppalehti
Pääkirjoitus 2.3.2016
Opintolainaa on turha säikähtää

Opintotukeen suunnitellaan rajuja leikkauksia

Selvitysmies: Opintoraha pienenee ja tukikuukaudet vähenevät.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee, tukikuukaudet vähenevät ja myös lainahyvitykseen tulee tiukennus, mikäli selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitykset toteutuvat.

Uusitalo luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tiistaina.

Selvityksen taustalla on pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelma, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa, joka merkitsee noin neljäsosan leikkausta.

Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla - eli 250.28 euroon kuukaudessa. Säästöt tehtäisiin karsimalla opinto- tukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta.

Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan enintään 400 euroa kuukaudessa.

Kaikki nykyiset elementit säilyisivät Uusitalon ehdotuksessa. Opintolainan valtiontakausta Uusitalo esittää nostettavaksi niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1 100 euroon kuussa. Asumislisä säilyisi ennallaan, mutta opintolainaa voisi nostaa enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Lainaan ei kuitenkaan pakotettaisi.

Opintolainan ottamisen riskiä pienennetään erityisellä korkosuojauksella. Se tarkoittaa, että opintolainojen korkojen mahdollisesta noususta ai- heutuvaa riskiä opiskelijalle rajattaisiin niin, ettei hän itse maksaisi enempää kuin neljän prosentin koron.
Opintotuen tulorajat säilyisivät nykyisellään, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Sen perusteella tulorajoja tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti.

Grahn-Laasonen piti leikkauksia kovina ja vastenmielisinä, mutta korosti toisaalta, että Suomen talous tulee kääntää terveelle uralle, mistä nuoretkin lopulta hyötyvät.

Todennäköisesti kehysriihessä joudutaan päättämään lisäleikkauksista, Grahn-Laasonen ennakoi. Ministeri kysyi Uusitalolta, miten hänen ehdotuksensa vaikuttavat siihen, miten eri perhetaustoista vastedes hakeudutaan korkeakoulutukseen.
- Ei kovinkan paljon, Uusitalo sanoi.

Hänen mukaansa opintolainan käyttö on suunnilleen yhtä yleistä eri sosiaaliryhmistä tulevilla, joskin suurempaa pienituloisten perheiden lapsilla.
METRO

THE END
Opiskelijat vastustivat opintotuen leikkaussuunnitelmia viime joulukuussa Helsingissä.

Hallitus pohtii
LÄHIVIIKKOINA. Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuun aikana ja viimeistään kehysriihessä huhtikuun alussa.

Opiskelijajärjestöt tyrmäävät suunnitelmat

Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitävät suunnitelmia opintotukien leikkaamisesta kohtuuttomina.

Julkaisemassaan kannanotossa järjestöt kutsuvat leikkausaikeita "uudeksi rumaksi luvuksi suomalaisen sivistyspolitiikan historiassa" ja arvi- oivat hallituksen hylänneen pitkään vallinneen ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen pitävät yllä vauraampaa ja hyvinvoi- vaa yhteiskuntaa.

- Esimerkiksi nykyinen opintorahapainotteinen opin- totukijärjestelmä on luotu 90-luvulla syvimmän laman aikaan. Silloin nähtiin viisaasti. että investoinnit väestön korkeakouluttamiseen ...

Nyt hallitus kuvittelee saavuttavansa samoja lopputuloksia täysin päinvastaisilla keinoilla, kannanotossa todetaan.
- Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista.
Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä on huolissaan opiskelijoiden toimeentulosta ja heille kasautuvasta velka ...
METRO

(03/03/2016 14:43)

Alkuperäinen sivu, jossa kuvat isompina ja tekstikin luettavissa osoitteessa:
http://www.nettisanomat.com/2016/03/02/
etusivu.html#keskiviikko20160302kuvaisot

Sunnuntai 15.1.2023. Vaalien jälkeen?
"NATOn päämajasta, herra pääministeri".

Kevään eduskuntavaalien jälkeen: Näinkö käy?
Arkistokuva: "NATOn päämajasta, herra pääministeri". Kuva: Yle. Tiistai 2008-05-27 klo 19:41. Pertti Manninen.

2023. Niinistö ja Haavisto - Suomalaiset Don Quiote ja Sancho Panza taistelevat tuulimyllyjä vastaan. Pääkirjoitus.

Maanantai 9.1.2023. Alkuvuoden kuvia.

Lumisella kivellä istuva pikkuinen orava.
Talon lähellä vierailevat valkohäntäpeurat.
Kottarainen ja pienemmätkin sekä peura.
Värinsä säilyttänyt pupu. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntai 1.1.2023 - Sunnuntai 8.1.2023. Kuvat: Pertti Manninen.

Vuosikatsaus 2022. Tammi - Helmi - Maalis - Huhti - Touko - Kesä - Heinä - Elo - Syys - Loka - Marras - Joulu Vuosikatsaus 2022.

Kymmenhypyt. 2003 - 2013 - 2023.

16.1.2003. HS-GALLUP Selvä enemmistö suomalaisista haluaa Nato-kansanäänestyksen. Lue!

12.1.2013. Ministerit telakoituvat asemiinsa työpaikkojen vähentämisessä Suomen telakkateollisuudessa ajamalla toimivan STX-telakan nurin. 4 kirjoitusta blogista. Lue!

9.1.2023. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza Taistelevat tuulimyllyjä vastaan? Lue!

Arkisto 2016. Opintolainakirjoituksia
1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016

2022. Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat
- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva
- Hiukan isompi peura. Kuva
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

Uusi sivusto:
www.fotonet.fi

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Julkaisija - Publisher:
nettisanomat @hotmail.com

2015 - 2016 - Linkki joka etusivulle!
2016. Raapaisu urheiluseura Kirkkonummen Urheilijat (KirkU) historiaan 1970 alkaen Lue!
Vanhin (2013): Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria. Lue!
Uusin (2016): Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä. & Arkisto vuodelta 2000: Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. Lue!

Maanantai 9.1.2023. Kaksi kuvaa.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja kylän naakat ohikulkijoineen!
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskustan Kirsikka. Tiistaina 3.1.2023 10:02. Kuva: Pertti Manninen.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus valtatien liikennettä seuraten mm. Onnibussia, joka vei matkustajia Turkuun.
Uusimaa. Espoo. Lommila eli Ikea. Torstai, loppiaisaatto. 5.1.2023 10:48. Kuva: Pertti Manninen.

Maanantai 9.1.2023. Pääkirjoitus.

Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza
Taistelevat tuulimyllyjä vastaan?

Vielä 2016 presidentti Sauli Niinistö uhosi, että yksi mies, silloin presidentti Donald Trump, ei voi päättää siitä hyväksytäänkö Suomi Natoon, jos hakemuksen jättää.

Nyt vastassa on kaksi miestä Unkarin Viktor Orbán ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan. Heidän päätösvallassaan on se, hyväksytäänkö Suomi, ja ohessa Ruotsikin jäseniksi.

NATO on demokraattinen järjestö ja jokaisella maalla on päätösvalta estää uusi jäsenyys. Mikä sitten on syynä siihen, että nämä kaksi maata eivät ole jäsenyyshakemuksia hyväksyneet.

Paljonhan tätä on spekuloitu, on vaalit tulossa jne. Vähemmän, jos ollenkaan, on arvioitu sitä, että NATOn maaraja Venäjää vastaan kasvaisi 1340 km ja ydinaseet tulisivat Pietarin porteille. Suomessa hoetaan, ettei ydinaseita tänne tulisi. Samalla kuitenkin unohdetaan, että joka tapauksessa Suomi sitoutuu NATOn ydinasedoktriiniin, jonka mukaan ydinaseita voidaan käyttää, ennenkuin vastapuoli olisi niitä käyttänyt tai jopa siihenkin, että ydinaseita voidaan käyttää sellaisiakin valtioita vastaan, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Samanlainen doktriini on tietenkin myös Venäjällä. Norjalla on rajoituksia. Suomi ei mitään rajoituksia ole vaatinut, vaan halutaan liittyä nahkoineen ja karvoineen mukaan.

Uuden vuoden puheessaan Presidentti Sauli Niinistö uskoi Suomen jäsenyyden tulevan hyväksytyksi tänä vuonna. Ulkoministeri Pekka Haavisto säesti puhumalla kahdesta aikaikkunasta. Molemmat avautuisivat tänä vuonna. Toinen nyt keväällä ja toinen kesällä.

Aika näyttää sitten jatkuuko suomalaisten Don Quijoten ja Sancho Panzan taistelu tuulimyllyjä vastaan pidempäänkin.

Pääkirjoitus. Maanantaina 9.1.2023 07:12.

Lopuksi juoniseloste Cervantesin romaanista:

Juoni

Köyhä maalaishidalgo Alfonso Quijano menettää järkensä liikaa ritariromaaneja ahmittuaan ja päättää lähteä maailmalle taistelemaan vääryyttä vastaan ja puolustamaan sorrettuja ratsastaen vanhalla kaakillaan Rosinantella. Hän ottaa nimekseen don Quijote Manchalainen ja pukeutuu ruosteiseen haarniskaan. Aseenkantajakseen hän ottaa pelkurimaisen, viekkaan ja maalaisjärkeä käyttävän Sancho Panzan, joka nimittää isäntäänsä ”surkean hahmon ritariksi”.

Don Quijote, lämminsydäminen ja herkkä herrasmies, on selvästi hourupäinen useimpien ihmisten mielestä, ja hän herättää heissä ihmetystä ja hilpeyttä. Myös miehen ulkonäkö hämmästyttää: hän on luiseva ja kasvoiltaan laiha, ja hänen poskensa ovat välillä niin kuopalla, että ”niiden sisäpinnat suutelevat toisiaan”. Hän luulee tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi, lampaita kääpiöiksi ja talonpoikaistyttöjä kauniiksi prinsessoiksi. Hän taistelee jättiläisiksi luulemiaan tuulimyllyjä vastaan ja kuvittelee, että naapurissa asuva maalaistyttö on Dulcinea Tobosolainen, kaunis neitsyt, jolle hän vannoo ikuista rakkauttaan ja uskollisuuttaan.

Sancho Panzakin pitää isäntäänsä hulluna mutta osallistuu leikkiin, koska toivoo rikastuvansa. Hän ja Quijote päättävät, että koska Dulcinea ei ole kaunis eikä tuoksu hyvältä, hänet on varmasti noiduttu, ja sankarien tehtävänä on poistaa lumous. Parivaljakon elämänasenteiden vastakkaisuus valottaa tapahtumia kahdesta näkökulmasta, sillä Panza on realisti ja don Quijote idealisti.

Monien seikkailujen jälkeen yksi don Quijoten ystävistä, pakottaakseen tämän palaamaan kotiin retkiltään, naamioituu ritariksi, voittaa vastustajansa ja vaatii tätä luopumaan ritariseikkailuistaan vuodeksi. Don Quijote päättää ryhtyä maaseudulle paimeneksi mutta sairastuu. Kirjan toisen osan lopussa, jossa don Quijote makaa kuolinvuoteellaan, hän huomaa oman narrimaisuutensa ja tajuaa tekonsa hullutuksiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/
Don_Quijote

MARRASKUU 2016. Iltalehti 10.11.2016
Päivän meili.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

"Suomen presidentin ensimmäinen vierailu Naton päämajaan osui historialliseen ajankohtaan ..."
Iltalehti torstaina 10.11.2016.

MARRASKUU 2016. Pääkirjoitus.

Niinistö, Nato ja Trump. Suomen presidentin väärinkäsitys USA:n presidentin vallasta.

marraskuu 10, 2016
Presidentti Sauli Niinistö toivotti juuri valitulle Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ”onnea ja viisautta”. Hyvin hän muisti edellisen presidentin Tarja Halosen aikoinaan samalle taholle lausuman toivomuksen: ”viisautta”.

Yhdysvaltain presidentin vallasta presidentti Sauli Niinistöllä on väärä käsitys. Iltalehden pääkirjoitussivulla olevan meilin mukaan: ”Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta totesitte, että niin jäsenyys kuin Natokaan ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä, vaikka tämä olisi Yhdysvaltain presidentti.”

Niinistö on väärässä: Tässä asiassa ei kävellä presidentti Donald Trumpin yli. Jos Trump haluaa, että Nato ei laajene esim. Suomen jäsenyydellä, niin ei sitten laajene. Ei kai Niinistö tarkoita sitä, että tarvittaessa laajentumista vastustava USA:n presidentti voidaan hiljentää ja eliminoida.

Ehkä siellä Naton käytävillä, jossa ko. lausunto annettiin tuli niin mahtava olo, että tosiasiatkin hämärtyivät.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2016-11-10 19:09.

Tags: Donald Trump, jäsenyys,
liittyminen, Nato, Naton päämaja,
Niinistö, presidentti, Sauli Niinistö,
Suomi, Trump, valta, vierailu,
Yhdysvallat, yksi mies

http://viikkosanomat.fi/
2016/11/10/
niinisto-nato-ja-trump-suomen-presidentin-vaarinkasitys-usan-presidentin-vallasta/

Lue myös!
VUOSIKATSAUS 2015 HEINÄKUU. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖN SELITYS, MIKSEIVÄT VENÄLÄISET PÄÄSSEET ETYK-JUHLAKOKOUKSEEN.
http://www.nettisanomat.com/
2015/12/29/etusivu.html

Keskiviikko 10.8.2022.

Pääkirjoitus: Ukrainan verinen tie Natoon.

Venäjän julma ja verinen hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan jatkuu ja jatkuu. Nyt on menossa jo 168. päivä. Media käyttää tästä sodasta nimitystä "Ukrainan sota". Pikemminkin pitäisi käyttää nimitystä "Venäjän sota".

Mitään rauhanneuvotteluja ei vielä käydä. Nato-maat ja Natoon pyrkivät maat (Suomi ja Ruotsi) lähettävät apuaan Ukrainaan, myös aseapua. Isot Nato-maat pääasiassa USA, lähettävät aseapua valtavassa määrin. Tällä tavalla sota pitkittyy ja pitkittyy ja muuttunee kohta ihan selvästi Venäjän ja Naton väliseksi konfliktiksi.

Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on vedonnut länsimaihin, jotta ne lopettaisivat Ukrainan aseistamisen.

Ukrainalla on verinen tie Natoon toisin kuin Suomella, ainakin toistaiseksi.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. 10.08.2022 11:10.

Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022: "Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on vedonnut länsimaihin, jotta ne lopettaisivat Ukrainan aseistamisen.

– Aseiden toimittaminen ei tuo ratkaisua. Se vain pitkittää ja kiihdyttää tätä sotaa, Corbyn totesi libanonilaisen Al Mayadeen televisiokanavan haastattelussa. The Guardianin mukaan Al Mayadeen on uutisoinut Venäjä-myönteisesti koko Ukrainan sodan ajan.

Corbyn on huolissaan siitä, että Ukrainan sota saattaa kestää vielä vuosia.

Hän kertoo olevansa pettynyt siihen, että juuri yksikään maailman johtaja ei puhu rauhan puolesta, vaan he käyttävät sotaisaa retoriikkaa.

Corbyn katsoo, että sota on tuhoisaa sekä ukrainalaisten että venäläisten kannalta. Siksi hän peräänkuuluttaa paljon nykyistä päättäväisempiä ponnisteluja rauhan palauttamiseksi.

Ex-puoluejohtajan mukaan Yhdistyneiden kansakuntien tulisi ottaa keskeisempi rooli tulitauon saavuttamiseksi ja sodan ratkaisemiseksi.

Jos YK ei kykene toimimaan, mukaan neuvotteluihin pitäisi Corbynin mielestä ottaa esimerkiksi Afrikan unioni tai Arabiliitto."

Lainaus Suomenmaasta viikko sitten, keskiviikolta 3.8.2022. Yksi kappale lihavoituna.
https://www.suomenmaa.fi/
uutiset/tyovaenpuolueen-ex-johtaja-lopettakaa-ukrainan-aseistaminen/

Sunnuntai 8.1.2023.


Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja välillä aivan talon lähellä vierailevat valkohäntäpeurat. Ikkunaristikot estävät lintujen törmäämisen ruutuihin kirkkaassa auringonpaisteessa ja muulloinkin.
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntai 8.1.2023 10:57. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 7.1.2023.


Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja värinsä säilyttänyt pupu, pitkästä aikaa. Lumessa loikkien jälkiä on näkynyt koko talven.
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Perjantai 7.1.2023 15:22. Kuva: Pertti Manninen.

Perjantai 6.1.2023. Loppiainen

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus valtatien liikennettä seuraten mm. Onnibussia, joka vei matkustajia Turkuun.
Uusimaa. Espoo. Lommila eli Ikea. Torstai, loppiaisaatto. 5.1.2023 10:48. Kuva: Pertti Manninen.

Tiistai 3.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja kylän naakat ohikulkijoineen!
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskustan Kirsikka. Tiistaina 3.1.2023 10:02. Kuva: Pertti Manninen.

Maanantai 2.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja metsänväki edustajinaan kottarainen ja pienemmätkin sekä peura lintujen ruokintapaikalla!
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Maanantaina 2.1.2023 13:08. Kuva: Pertti Manninen.

Sunnuntai, uusi vuosi 1.1.2023.

Onnellista vuotta 2023 toivottaa toimitus ja metsänväki edustajanaan lumisella kivellä istuva pikkuinen orava!
Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Sunnuntaina 1.1.2023 09:56. Kuva: Pertti Manninen.

Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä:
100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

- Uudenvuoden 2023 aatto. 3 kuvaa. Kuvat
- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva
- Hiukan isompi peura. Kuva
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!
- Jouluna 2000 Betlehemissä. Arkisto. Lue!
- Oletko valmis? Pääkirjoitus 6.9.2001. Lue!
- Ihmiskunnan vastuu. Diktaattorista. Puhe
- Milloin ihminen vapautuu rattaista. Arkisto
- Eettinen lahja ennen - ja nyt. Piirros
- Torstain 23.12 otsikoita iltapäivällä. Kuva
- Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! Lue!
- Joutsenen pelastus. Kuva
- Pukki pulassa. Kuva

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Vesisateessa oksien alla on hyvä mutustella antimia: auringonkukan siemeniä kuorellisina ja kuorittuina, viljasekoitusta ja hiukan pähkinöitäkin. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 10:44. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Ensimmäiset raketit. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 18:28. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 31.12.2022. Uuden vuoden aatto.

Rasmus aika hyvin pärjäsi paukkeessa hakeutuen kuitenkin välillä pahvilaatikkoonsa nukkumaan. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Lauantaina, aattona 31.12.2022 19:10. Kuva: Pertti Manninen.

Suomalainen sitkeys. Pyöräänsä taluttaen ja kävelysauva mukanaan mies selviää arjen kauppareissuista kipeän jalan sen pahemmin vaivaamatta. Kuva

Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä:
100 - 0! "Jäävät historiaan ministereinä , jotka eivät pystyneet asettamaan sähkön hinnalle mitään hintakattoa". Lue!

- Eilinen hämmennys. Iltapäivän otsikot. Kuva - Paluu arkeen. Iltapäivän otsikot. Kuva
- Hiukan isompi peura. Kuva
- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!
- Jouluna 2000 Betlehemissä. Arkisto. Lue!
- Oletko valmis? Pääkirjoitus 6.9.2001. Lue!
- Ihmiskunnan vastuu. Diktaattorista. Puhe
- Milloin ihminen vapautuu rattaista. Arkisto
- Eettinen lahja ennen - ja nyt. Piirros
- Torstain 23.12 otsikoita iltapäivällä. Kuva
- Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! Lue!
- Joutsenen pelastus. Kuva
- Pukki pulassa. Kuva

Perjantai 30.12.2022. Suomalainen sitkeys.Suomalainen sitkeys. Pyöräänsä taluttaen ja kävelysauva mukanaan mies selviää arjen kauppareissuista kipeän jalan sen pahemmin vaivaamatta. Uusimaa. Espoon asema. Torstaina 29.12.2022 11:32. Kuva: Pertti Manninen.

EXTRA. 1999-2022. Vuoden viimeisiltä.

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

EXTRA. 1999-2022. Vuoden viimeisiltä.

Perjantai 30.12.2022. Eilinen hämmennys.


- Flunsssakierre voi olla riski ikäihmiselle. Näistä oireista heti lääkäriin.
- Tältä näyttää uudenvuoden sää.
- Presidentti jakoi "valtasormuksia". Putinin oudot lahjat hämmentävät.
- Verenpaine, lääkkeet, oudot tuntemukset. Tämä täytyy tietää sydämen vanhenemisesta.
Ilta-Sanomat ja Iltalehti torstaina 29.12.2022 13:51. Uusimaa. Kirkkonummi. Aseman R-kioski. Kuva: Pertti Manninen.

Tiistai 27.12.2022.Hiukan isompi komeasarvinen peura on löytänyt lintujen ruokintapaikan ja aikamoisen rohmukkaasti pistelee poskeensa auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä. Uusimaa. Kirkkonummi. Björkdal. Tiistai 27.12.2022 14:56. Kuva: Pertti Manninen.

- Paavi toivoi vuoropuhelua Lähi-itään. Lue!
- Jouluna 2000 Betlehemissä. Arkisto. Lue!
- Oletko valmis? Pääkirjoitus 6.9.2001. Lue!
- Ihmiskunnan vastuu. Diktaattorista. Puhe
- Milloin ihminen vapautuu rattaista. Arkisto
- Eettinen lahja ennen - ja nyt. Piirros
- Torstain 23.12 otsikoita iltapäivällä. Kuva
- Sähköyhtiöt vs. Marin-Lintilä: 100 - 0! Lue!
- Joutsenen pelastus. Kuva
- Pukki pulassa. Kuva

Tiistai 27.12.2022. Paluu arkeen.- - Kirkkopalon järkyttävät yksityiskohdat.
- Näin sota kehittyy vuonna 2023.
- Näin pääset turvotuksesta helposti.
- Näin tunnistat vaarallisen jalkakivun.
- Ykköstykki.
Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä Aku Ankan taskukirja tiistaina 27.12.2022 09:03. Uusimaa. Kirkkonummi. City-Market. Kuva: Pertti Manninen.

Maanantai, Tapaninpäivä 26.12.2022.

Paavi toivoi Urbi et Orbi -tervehdyksessä vuoropuhelua Lähi-itään

Paavi Franciscus puhui joulupäivänä kahden valtion mallin puolesta.

Jouluna 2000

Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa,
eikä joulua.

Niin kauan kuin jaksamme
uneksia paremmasta maailmasta
on toivoa.

imagine - uneksi

Jäämmekö itse yltäkylläisyyden jalkoihin,
polkijoina tai poljettuina?

Jouluna 2000 Pertti Manninen

Pääkirjoitus 06.09.01.

Nato tulee - oletko valmis? lue!

Venäjä tulee - oletko valmis? lue!

Konkurssi tulee - oletko valmis? lue!

Nokia lähtee - oletko valmis? lue!

Syksy tulee - oletko valmis? lue!

Jeesus tulee - oletko valmis? lue!

Oksennus tulee - oletko valmis? lue!

Uni tulee - oletko valmis? lue!

pertti manninen, nettisanomat.com 06.09.01.

Viikon kysymys: Katseletko väkivaltaviihdettä? Jos katselet, nautitko siitä? Vastaa lomakkeella!

Kuvat

Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01.

Kuva: Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta.

"Elämän taival voi olla vapaa ja kaunis, mutta me olemme eksyneet tieltä. Ahneus on myrkyttänyt ihmisten sielut, rakentanut maailmaan vihan barrikadit, marssittanut meidät kurjuuteen ja verenvuodatukseen.

Lue!

Maanantai, Tapaninpäivä 26.12.2022.

Pakahduttava 5-tuntinen tänään YlenTeemalla:
12.00 Kino: Chaplinin poika (S) ELOKUVA
12.50 Kino: Joutilas luokka (S) ELOKUVA
13.19 Ennen elokuvaa: Nykyaika
13.25 Kino: Nykyaika (S) ELOKUVA
14.49 Ennen elokuvaa: Diktaattori
14.55-17.00 Kino: Diktaattori (S) ELOKUVA
Klovnista kasvoi näyttelijä, ohjaajasta suuri mestari – Chaplin-sarja alkaa Teemalla jouluna - Lue!

Nämä kaikki myös Areenassa!

Arkistosta 16.12.1999:

HAPPY NEW YEAR - ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Kuva Charles Chaplinin klassikkokomediasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925.
Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2021/01/01/etusivu.html

Vuonna 2021 ja aikaisemminkin.
Sivu 2.

Astrid Lindgren
1907-2002

Muistikuva Astrid Lindgrenista ja Ronjasta.

Kesällä 1984 Tukholmassa lasten elokuvien festivaaleilla esitettiin katkelmia juuri valmistumassa olevasta Ronja Ryövärintytttärestä. Mieleeni jäivät erityisesti peikkokohtaukset.

Ohjaaja Tage Danielsson kertoi ja Astrid Lindgren hyväksyi näkemänsä antaen ohjaajalle ystävällisesti täyden tukensa.

Tilaisuuden päättyessä yleisö taputti seisaalleen nousten kirjailijattarelle.

Pertti Manninen

Lapsen oikeuksien julistus

Periaate 1

Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan.

Lue kokonaan!

Ymmärrys

Eino Leino, Aurinkolaulu

Oi, antaos, Herra sa auringon, 
mulle armosi kultaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon, 
ett' yhtehen saisi se mielet.
Ei tuomita voi, ken ymmärtää. 
Sävel selvittää, mikä salahan jää,
näin ihmiset toistansa lähemmän vie;
sen kautta vie Jumalan tie.

Oi, onnellinen, joka herättää 
noin voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset, toistanne ymmärtäkää, 
niin ette niin kovia oisi.
Miks emme me yhdessä käydä vois? 
Jos murtuis yks, muut tukena ois.
Oi, ihmiset, toistanne suvaitkaa! 
Niin suuri on maa.

Eino Leino, Aurinkolaulu

(43) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Yhteys - Dilemma -

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu!

SIVUSTO-
LUETTELO!

1.1. Auld Lang Syne. Kuvasarja.

"Suomi voittaa aina". Kuva: Pertti Manninen

28.7.2011.

Ymmärrys

Herra, suo minun ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärrystä.
Franciscus Assisilainen

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.
Platon

Tämä maailma on komedia niille, jotka ajattelevat ja tragedia niille, jotka tuntevat.
Horace Walpole

Niin kauan kuin ihminen ajattelee, hän on vapaa.
Ralph Waldo Emerson

Ei riitä, että järki on terävä. Tärkeintä on käyttää sitä oikein.
René Descartes

(41) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

http://www.nettisanomat.com/
2019/06/30/etusivu.html#hyvan

2013

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen.

3 kuvaa sivulla:
http://www.nettisanomat.com/
2014/08/08/kuvasivu.html

2004
"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."



01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.

2007

1957
ARKISTO 2007.
Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

VIIKKO.fi - 2023/01/15 - N:o 2591 - Arkisto: Opintolainakirjoituksia 1999 - 2000 - 2001 - 2002 - 2009 - 2016 - Kuva: "NATOn päämajasta, herra pääministeri". Kevään eduskuntavaalien jälkeen: Näinkö käy? --- Pääkirjoitus. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto - suomalaiset Don Quijote ja Sancho Panza. Taistelevat tuulimyllyjä vastaan? Unkarin Viktor Orbán ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan. Nato. Ydinasedoktriini. Cervantes. - Arkisto 2016: Iltalehti 10.11.2016 Päivän meili. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. - Arkisto 2016: MARRASKUU 2016. Pääkirjoitus. Niinistö, Nato ja Trump. Suomen presidentin väärinkäsitys USA:n presidentin vallasta. Arkisto 10.8.2022. Pääkirjoitus: Ukrainan verinen tie Natoon. --- Vuoden alun kuvia. - Kuva. Talon lähellä vierailevat valkohäntäpeurat. - Kuva: Värinsä säilyttänyt pupu. - Kuva: Valtatien liikennettä seuraten. - Kuva: Kylän naakat ohikulkijoineen. - Kuva. Kottarainen ja pienemmätkin sekä peura lintujen ruokintapaikalla. - Kuva. Lumisella kivellä istuva pikkuinen orava. --- Lauantai. Uuden vuoden aatto. Kuvat: Vesisateessa oksien alla on hyvä mutustella antimia. - Ensimmäiset raketit. - Rasmus aika hyvin pärjäsi paukkeessa. - EXTRA. 1999-2022. Vuoden viimeisiltä. Kuvat ja linkit. --- Kuva. Suomalainen sitkeys. Pyöräänsä taluttaen ja kävelysauva mukanaan mies selviää ... - Eilinen hämmennys. - Flunsssakierre voi olla riski ikäihmiselle. Näistä oireista heti lääkäriin. - Tältä näyttää uudenvuoden sää. - Presidentti jakoi "valtasormuksia". Putinin oudot lahjat hämmentävät. - Verenpaine, lääkkeet, oudot tuntemukset. Tämä täytyy tietää sydämen vanhenemisesta. Ilta-Sanomat ja Iltalehti. --- Kuva. Hiukan isompi komeasarvinen peura on löytänyt lintujen ruokintapaikan. Kuva. - Kirkkopalon järkyttävät yksityiskohdat. - Näin sota kehittyy vuonna 2023. - Näin pääset turvotuksesta helposti. - Näin tunnistat vaarallisen jalkakivun. - Ykköstykki. Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä Aku Ankan taskukirja. --- Maanantai Tapaninpäivä. - Arkisto 6.9.2001. Ihmiskunnan vastuu. Kuva: Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta. - 2022. Paavi toivoi Urbi et Orbi -tervehdyksessä vuoropuhelua Lähi-itään. - Pakahduttava 5-tuntinen tänään YlenTeemalla: Chaplinin poika (S) ELOKUVA Joutilas luokka (S) ELOKUVA Ennen elokuvaa: Nykyaika Nykyaika (S) ELOKUVA Ennen elokuvaa: Diktaattori Diktaattori (S) ELOKUVA. - Arkisto 6.9.2001. Pääkirjoitus. - - SYYSKUU 2016. ORAVA TAMMESSA. - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - Sivu2 - Sunnuntai 15.1.2023. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -
N:o 2591Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com
2023-01-15, nettiin 2023-01-15 16:08, linkkejä 2023-01-15.
Kuvien tekstejä teksteiksi 2023-01-22 ja 2023-01-23.
Erillissivuna 2023-01-21.