N:o 2329 - Tiistai 2020-12-29 - ETUSIVULLE! | Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Päätoimittaja Pertti Manninen Edellinen - Seuraava - Kaikki |
Joulukuu 2020. Katsaus vuoden 2020 tammikuun, helmikuun ja maaliskuun henkilöihin täällä. |
Keskiviikko
2020-01-01 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2227 Kaikkiin 1999 alkaen |
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhetta odotellessa julkaisemme tuoreen pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdyksen vuodelle 2020 , jossa hän on jättänyt ulkopolitiikan osuuden suosiolla presidentille, vaikka maan hallitus siitä päättääkin "yhteistoiminnnassa". Arkistosta löytyi malliksi presidentti Tarja Halosen
uudenvuoden puhe vuodelle 2001, jonka hän esitti suorassa lähetyksessä
toisin kuin hänen edeltäjänsä Martti Ahtisaari, jonka puheet
nauhoitettiin varmuuden vuoksi etukäteen. Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019 Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. Joulun pyhien jälkeen arki koittaa ja koulut, työt ja harrastukset alkavat jälleen. Tuttuja ihmisiä on ympärillä ja kuluneen vuoden kokemukset kulkevat matkassamme vuoteen 2020. Uuden vuosikymmenen taitteessa on katsottava eteenpäin. Samalla on kuitenkin hyvä pysähtyä ja katsoa hetkeksi myös menneeseen. Tarkastella Suomea, joka on kasvanut sukupolvien mukana maaksi, joka se on tänä päivänä. Suomen vahvuus on ihmisissä ja osaamisessa. Olemme pärjänneet, koska olemme halunneet ja kyenneet oppimaan uutta. Olemme nousseet vaatimattomista oloista yhdeksi maailman kouluttautuneimmista ja osaavimmista kansakunnista. Se on ollut menestyksemme salaisuus eilen ja on sitä myös huomenna. Siksi myös tänään on uskallettava investoida ihmisiin ja osaamiseen. On oltava rohkeutta luoda uutta. Pelkkä vanhan kunnostaminen ei nopeasti kehittyvässä maailmassa riitä. Hallitus on tarttunut työhön, jolla Suomea uudistetaan vakaasti, kestävästi ja rohkeasti. Hallituksen ohjelman ja työn tavoitteena on rakentaa Suomesta yhteiskunta, joka on taloudellisesti vastuullinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä. Me uskomme, että yhteiskuntaa voi ja pitää kehittää tasapainoisesti. Kaikki ihmiset ja kaikki alueet on pidettävä mukana. Taloudellista kestävyyttä tavoittelemme työllisyyden vahvistamisella. Tämä tarkoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mutta myös investoimista koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä elinkeinorakenteemme uudistamista ilmastollisesti kestäväksi. Paljon on kiinni siitäkin, miten maailmantalous kehittyy. Suomi on väestöllisesti pieni maa Euroopan laidalla ja taloutemme nojaa vahvasti vientiin. Hallitus ei pysty kaikkeen, mutta se voi tehdä osansa. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on yritysten kannalta tärkeä asia. On vältettävä poukkoilevaa politiikkaa ja samalla reagoitava suhdanteisiin. Näin olemme myös tehneet ensi vuoden talousarviossa, joka on hidastuvan kasvun oloissa lievästi elvyttävä. Sosiaalista kestävyyttä tavoittelemme vahvistamalla perusturvaa ja palveluja. Vuoden 2020 alussa pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät. Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu. Yhteiskunnan vahvuutta ei mitata sen vauraimpien vahvuudella vaan sillä, kuinka sen heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset elämässään pärjäävät. On kysyttävä, onko jokaisella mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa tavoittelemme tekemällä oman osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Edessämme on ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ratkaisujen vuosikymmen. Tämä edellyttää päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja huomioimme ratkaisuissa niiden sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset. Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne valtioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa. Suomi ja Eurooppa voivat johtaa kehitystä, ja samalla voimme parantaa oman teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on valtava kysyntä ja markkinat. Onko maallamme kykyä olla rohkea edelläkävijä ja vaurastua? Kulunut vuosi on ollut työn ja tapahtumien täyteinen. Vuoteen 2019 on mahtunut muun muassa eduskunta- ja europarlamenttivaalit sekä Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskausi. Hallituksia on ollut kolme. Toimitusministeristöjä kaksi. Perheessämme kuten niin monen muunkin suomalaisen kotona on jouluna katsottu presidentti Mauno Koiviston elämästä ja urasta kertovaa Koivisto-sarjaa. Sarja on hyvä muistutus maamme historian ja politiikan värikkäistä vaiheista. Historian kontekstissa myös nykyinen poliittinen kuohunta asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Koiviston sanat sopivat hyvin alkavan uuden vuosikymmenen kynnykselle: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Toivotan hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä kaikille suomalaisille! Sanna Marin Valtioneuvoston viestintäosasto 31.12.2019 4.00 Tiedote |
Joulukuu 2000
Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019. Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019. Matti on poissa. Pieni muisto. Lue! Mäkikotkan hurja elämä Matti-Iltalehdessä. Kuva Matti Nykänen 1963-2019. Kuva Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019. |
Maanantai 2020-01-13 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2235 Kaikkiin 1999 alkaen |
Maanantai 13.1.2020. Tammikuu. "SUORA". Pääkirjoitus: SUORA Voi sanoa, että ensitapaaminen osui dramaattiseen kohtaan. Joutuihan pääministeri Sanna Marin ottamaan kantaa Iranin ohjustulitukseen joutuneiden suomalaisjoukkojen pysymiseen Irakissa. Hän kertoi, että päätös tehdään yhdessä kansainvälisen koalition kanssa. Näin hän joutui suoraan ulkopoliittisten kysymysten äärelle, jotka hän oli tyystin sivuuttanut reilut viikko sitten esittämässään uuden vuoden tervehdyksessään. Ylen välittämään kuvaan sattui SUORA-leima. Pääministeri tulee menestymään hyvin, jos hän tätä leimaa kantaa kunnialla. Kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen edellisten pääministerien, nimiä tässä mainitsematta, jopa suoranaisesta leiman vastakohdasta: kieroilusta tai sitten vähintäänkin jonkinlaisesta hapuilusta. Sanna Marinin hallitus on nyt kuukauden ikäinen, jolloin hänen kättensä jälkeä ja suoruuttaan on vielä mahdoton arvioida. Koville hän joutuu, kun hän kohtaa kaikenlaiset kampitukset. Nämä hän tulee kyllä selvittämään olemalla rehellinen itselleen ja kansalaisille. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Uudenvuoden tervehdys Lue!
|
20 vuotta sitten UOSUKAINEN REHN AHO HALONEN HAKALEHTO KUISMA HAUTALA Sopivat raketit suoraan tulitusesitteistä ja prosentit suoraan Helsingin Sanomien gallupista (31.12.1999). Pressa 2000/01/06/n0023 kannatusjailotulitus.htm |
Keskiviikko 2020-01-15 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2237 Kaikkiin 1999 alkaen |
Keskiviikko 15.1.2020. Tammikuu. Soini: "Reilu mahdollisuus ..." Katkelma Ylen A-studiosta, joka esitettiin maanantaina 13.01.2020 ja tekstitettynä seuraavana päivänä. Kuvat tiistaina 14.01.2020 15:49. Pertti Manninen. Samasta A-studiosta myös: |
Tammikuu 2000
2
7
6 |
Lauantai 2020-01-25 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2243 Kaikkiin 1999 alkaen |
Lauantai 25.1.2020. |
nettisanomat.com - viikkosanomat.fi - sanomanetti.fi - 12.fi - hs27.com - viikko.fi - helkinginsanomat.com - sanomapark.fi - kuvasanomat.fi - sanomatori.fi |
Menikö oikein? IL:stä "pimiä"-haku. Sisäministeriön
kansliapäällikön valintaa perusteltiin seikalla, joka ei ollut
hakuilmoituksessa – professori: Pitäisi mainita Politiikka - 24.01.2020
18:19 LUE! Menikö oikein? IL:stä "pimiä"-haku. |
Tammikuu 2000 Jännitys- Jännitys- |
Keskiviikko 2020-03-11 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2259 Kaikkiin 1999 alkaen |
2020 Maaliskuu. Netissä: --- Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tässä lopuksi, mutta sitä ennen kommentti. Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. "Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen
toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota
turvapaikkahakemuksia vastaan." "Koskenniemen ... mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”." "Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein
korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n
ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä. Samaan
hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää
aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi
hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään
jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta?" "Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa." Ristamäki sekoittaa herttaisesti kaksi asiaa: Rajan sulkemisen ja turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Ja sitten saa aikaan fake-otsikon: Suomi on itse valmis siihen, mistä Kreikkaa moittii! --- Iltalehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan: sunnuntai 08.03.2020 klo 18:25 Sisäministeri Ohisalon ja pääministeri Marinin pitäisi tunnustaa kovan maailman realiteetit, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki. Pääministeri Sanna Marin (sd) jatkoi sunnuntaina Suomen linjan hämmentämistä Kreikan siirtolaiskriisin aivan kuten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jo teki menneellä viikolla. Marinin ja erityisesti Ohisalon viesti näyttää olevan, että Suomi tukee Kreikkaa, mutta ei hyväksy sen toimintaa, eli sitä, että Kreikka ei tällä hetkellä ota turvapaikkahakemuksia vastaan. Ohisalo on tässä astetta Marinia tiukempi. Sekä Marin että Ohisalo ennakoivat, että Kreikan toiminta tullaan vielä punnitsemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kovaa puhetta, eikä Kreikka tarvitse tällaista ”tukea”, kun se kamppailee siirtolaiskriisin keskellä. Marin ja erityisesti Ohisalo nostavat vahvasti koko ajan esiin kansainvälisten pakolaisvelvoitteiden noudattamisen. Se on silmiin pistävää sen takia, että Kreikalla on käsissään akuutti kriisi, mutta ei se ole sanonut olevansa irtautumassa pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta. Vihreiden puheenjohtajan Ohisalon ja SDP:n keulahahmon Marinin puheet näyttäytyvätkin enemmän sisäpoliittisena puheena. Suomi on valtiona hyväksynyt ja tukee Kreikan toimintaa, mutta omille äänestäjille pitää selittää tilannetta ikään kuin Suomi olisi tukemassa Kreikkaa vain puolella sydämellä. Kreikan rajavalvonnan tueksi lähetettävien suomalaisten rajavartijoiden tuleva toiminta näyttää kovin ristiriitaiselta. Jos noudatetaan Marinin ja Ohisalon linjauksia, suomalaiset rajavartijat ”eivät mene Kreikkaan rikkomaan lakia”. Tämä tarkoittaa, että he ohjaavat mahdolliset turvapaikanhakijat kreikkalaisten luo, jotka sitten tässä katsantokannassa ”rikkovat lakia”, eli eivät ota vastaan turvapaikkahakemuksia. Kansainvälisen juridiikankin näkökulmasta Suomen pääministerin ja sisäministerin kannat herättävät kysymyksiä. Tammikuussa 2017 kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Helsingin Sanomissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mahdollisia aikeita jäädyttää pakolaisten vastaanottaminen väliaikaisesti Yhdysvaltoihin. Koskenniemen mukaan Trumpin aikomus ”tuskin rikkoisi mitään kansainvälistä lakia tai sopimusta”. Hänen mukaan vuoden 1951 pakolaissopimus sitoo valtiot ainoastaan käsittelemään niiden vastaanottamat turvapaikkahakemukset, mutta se se sido ”edes sallimaan pakolaisstatuksen saaneen henkilön oleskelua maaperällään”. Olennaista professori Koskenniemen arviossa on, että mikään sopimus ei voi estää valtiota päättämästä itse, kenen se antaa oleskella maaperällään. Edes pakolaisten oikeudet eivät siis aja kansallisen turvallisuuden edelle. Sekä Marin että Ohisalo ovat ihan oikein korostaneet, että Suomen pitää tukea Kreikkaa, koska myös Suomi voi EU:n ulkorajavaltiona olla joskus samanlaisen tilanteen edessä. Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat, että turvapaikkahakemukset pitää aina käsitellä. Olisiko siis todella niin, että jos Venäjältä tulisi hallitsematon turvapaikkahyöky meille, niin Suomi ryhtyisi käsittelemään jokaisen rajan yli tulijan turvapaikkahakemusta? Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Marin sanoi, että tällaisessa tilanteessa Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkojen liikenteen väliaikaisesti. Eli Suomi tekisi juuri sitä, mitä Kreikka nyt, jos kansallinen etumme niin vaatisi. Mutta kun Kreikka sitä tekee, sekä Marin että Ohisalo väläyttelevät käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Realiteetit kovassa maailmassa pitäisi Ohisalon ja Marininkin tunnustaa, vaikka se kuinka tuntuisi itsestä ja äänestäjien mielestä pahalta. Juha Ristamäki Iltalehti. Pääkirjoitus. Maanantai 09.03.2020 https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus
Iltalehti kahvipöydällä kahvikupin ja päivän herkun kanssa, yht. 2
euroa. Kirkkonummi City-Market seuraavana päivänä 10.03.2020 n. 11:15-
Pertti Manninen. |
raw.fi - shit.fi - infoinfo.fi - iske.fi - elama.fi - kuvala.fi - ennustamo.fi - erika.fi - faktaamo.fi - fotomo.fi - infomo.fi - knummi.fi - sanaamo.fi - siivo.fi - piina.fi - helsinkilehti.fi |
Jyväskylässä jyskää. Konsulttisopimuksen lisäpalkkion paljastaminen hiertää. Lue!
|
nettisanomat.com - viikkosanomat.fi - sanomanetti.fi - 12.fi - hs27.com - viikko.fi - helkinginsanomat.com sanomapark.fi - kuvasanomat.fi - sanomatori.fi - sanomahouse.fi - helsinkisanomat.info - nettilehti.com - hs24.mobi - fy.fi - nettimobi.com - vuosisanomat.fi - sanomaviikko.fi - sanomasampo.fi - kuvaviikko.fi - vuosi.fi - sanoraama.fi - keskiviikko.fi - sanomadigi.fi - n1.fi - |
Torstai 2020-03-12 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2260 Kaikkiin 1999 alkaen |
Jyväskylän jyskää. Konsulttisopimuksen lisäpalkkion paljastaminen hiertää. Lue! IL-FAKE. Turvapaikkapolitiikka. Lue! |
nettisanomat.com - viikkosanomat.fi - sanomanetti.fi - 12.fi - hs27.com - |
2020 Maaliskuu 12. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? |
viikko.fi - helkinginsanomat.com sanomapark.fi - kuvasanomat.fi - sanomatori.fi - sanomahouse.fi - helsinkisanomat.info - nettilehti.com - hs24.mobi - fy.fi - nettimobi.com - vuosisanomat.fi - sanomaviikko.fi - |
2020. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? Pääministeri Sanna Marin A-studiossa keskiviikkona 11.03.2020 klo 21:00. Haastattelijana Annika Dammström. Muutama minuutti alkupuolelta. Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: …. Pääministeri Sanna Marin A-studiossa keskiviikkona 11.03.2020 klo 21:00. Haastattelijana Annika Dammström. Muutama minuutti alkupuolelta. Viikkosanomat. Pertti Manninen Tags: A-studio, Annika Dammström, koronavirus, luotto, pääministeri, Sanna Marin, THL This entry was posted on torstai, maaliskuu 12th, 2020 at 1:41 am. |
sanomasampo.fi - kuvaviikko.fi - vuosi.fi - sanoraama.fi - keskiviikko.fi - sanomadigi.fi - n1.fi -raw.fi - shit.fi - infoinfo.fi - iske.fi - elama.fi - kuvala.fi - ennustamo.fi - erika.fi - faktaamo.fi - fotomo.fi - infomo.fi - knummi.fi - sanaamo.fi - siivo.fi - piina.fi - helsinkilehti.fi |
2020 Maaliskuu 12. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019 Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. LUE! |
Sunnuntai 2020-03-22 Edellinen - Seuraava |
22. vuosikerta! N:o 2261 Kaikkiin 1999 alkaen |
"Sanna kymmenestä kahteentoista." Lue! |
Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä 19.03. Lue! |
|
|
Keskiviikkoiltana 11.03.2020 Ylen A-studiossa suorassa lähetyksessä, joka päättyi 21.30 pääministeri Sanna Marin vastasi useaan kertaan toimittaja Annika Damströmin kysymyksiin miksi ei koronaviruksen tartunnan torjumiseksi ryhdytty rajuimpiin toimenpiteisiin, sellaisiin, mitä muualla Euroopassa on tehty. Pääministeri vastasi, että tällaisia toimenpiteitä ei THL ole suosittanut ja että hänellä on täysi luottamus Suomen terveydenhuoltoviranomaisiin. Näin hän siis vastasi useaan kertaan. Nyt näyttää siltä, että Ylen A-studion toimittaja Damströmilla oli ratkaiseva vaikutus mielen muuttumiseen. Suomalaiset voivat kiittää toimittajaa siitä, että hän laittoi pääministerin koville tässä asiassa. Pääministeri Sanna Marin on nyt useassa haastattelussa lauantaina 21.03.2020 kertonut, että keskiviikkona myöhään illalla, siis kello 22.00 jälkeen hän teki päätöksensä toimintatavan muuttamisesta. Hän ei ole kertonut saiko hän uusia tietoja THL:stä. Sen sijaan hän on kertonut, että hän tapasi tai ainakin keskusteli sosiaali- ja terveysministeri Sisko Kiurun kanssa. Näin hän kertoi usealle medialle,
ensimmäisen kerran Ylen Ykkösaamulähetyksessä toimittaja Pirjo Auviselle ja sitten illalla MTV:n
Uutisextralähetyksessä toimittaja Vesa Kalliopäälle. Helsingin Sanomille
toimittaja Vesa Kerolle antamassaan haastattelussa pääministeri ilmaisi asian näin: ”Tiedän sen, koska itse tulin viime viikon keskiviikkona siihen johtopäätökseen, että meidän pitää alkaa valmistella valmiuslain käyttöönottoa. Pidin todennäköisenä, että tilanne tulee Suomessakin muuttumaan nopeasti ja valmiuslakiin joudutaan turvautumaan.” Pääministeri sanoo, että valmiuslain käyttöönotto tuli ensimmäisenä esille hänen ja Krista Kiurun (sd) keskustelussa myöhään illalla keskiviikkona 11. maaliskuuta. Keskiviikkoyön aikana Marin teki päätöksen kutsua oppositiopuolueet koolle keskustelemaan valmiuslain käyttöönotosta.” — Näin siis pääministeri itse kertoo tästä dramaattisesti kaksituntisesta Ylen A-studion jälkeen. Harvoin Suomen historiassa on ollut tällaista hetkeä. YLE lähetti eilen Agnes Vardan elokuvan Cleo 5:stä 7:ään, jossa Cleo odotti 2 tuntia lääkärin lausuntoa koepalasta. Näitä Sanna Marinin hetkiä voisi sitten ilmaista Sanna 10:stä 12:een. Tähän loppuun uudestaan pätkä A-studion haastattelusta. Viikkosanomat. Pertti Manninen. |
Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä 19.03. Lue!
nettisanomat.com - viikkosanomat.fi - sanomanetti.fi - ennustamo.fi - erika.fi - faktaamo.fi - fotomo.fi - infomo.fi - knummi.fi - sanaamo.fi - siivo.fi - piina.fi - helsinkilehti.fi |
2020 Maaliskuu 12. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? |
|
2020. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? Pääministeri Sanna Marin A-studiossa keskiviikkona 11.03.2020 klo 21:00. Haastattelijana Annika Dammström. Muutama minuutti alkupuolelta. Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: Pääministeri: Toimittaja: …. Pääministeri Sanna Marin A-studiossa keskiviikkona 11.03.2020 klo 21:00. Haastattelijana Annika Dammström. Muutama minuutti alkupuolelta. Viikkosanomat. Pertti Manninen Tags: A-studio, Annika Dammström, koronavirus, luotto, pääministeri, Sanna Marin, THL This entry was posted on torstai, maaliskuu 12th, 2020 at 1:41 am. |
|
2020 Maaliskuu 12. Pääministeri Sanna Marin luottaa koronaviruksen torjumisessa THL:ään, liikaakin? Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019 Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. LUE! |
(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.http://www.nettisanomat.com/2016/03/19/etusivu.html |
Nettisanomat |
Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi |
ETUSIVULLE!
VIIKKO.fi - 2020/12/29 - HAPPY NEW YEAR - ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
Kuva Charles Chaplinin klassikkokomediasta Kultakuume - Tapanina ajelulla 1.1.2020 alkaen vanhempaakin aika kauaksi taaksepäin vilkuillen. - Kuva. Joosef on ostanut pojalta aasin, jolla lähtee Marian kanssa matkalle. - Epätäydellinen maailma. 25.12.2020 8:00 Puheentunnistus. - Lidl antoi työntekijöilleen joulupäivän vapaaksi. Etusivun ilmoitus. - Kuva. Aattona naakkaparvi tervehtii kulkijaa. - Epätäydellinen maailma. 24.12.2020 17:00. Puheentunnistus. - Aamuhämärän kuva. - 20 vuotta sitten. Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, eikä joulua. - Joulu. Kokoelmasta RAKASTA. - Muistoja. "Tähtipojat". Vuonna 1958. - Pekka Haaviston luottamuksesta. - 20 vuotta sitten. Hannu Hautala: Kuvieni synty on edelleen luonnossa.. - Joulukuu 2020. Sotalaivat kalastuksen tukena. - Uhattiinko Ohisaloa? - Paljonko ihminen maata tarvitsee? Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista. - ”Kansa haluaa progressiivisen pääomaveron, Vanhanen torjuu.” .- Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen? Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. - Verkkolehti Viisykkösen juttu. Kansanedustaja Harkimo, tupakkamannekiinista venäläisten mannekiiniksi - Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan. - Maskeista ja välissä hiukan Oodi- arkkitehtien fiaskosta Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! - Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia. - "Pääministeri Sanna Marin luottaa - Saamelaisten kansallispäivä. Arkisto 2007. Yle:n kuvia. - Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky. Asianajajan tekaistu kirje. Pekka Mononen - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu -tiistai 29.12.2020 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -
N:o 2329 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com
Sivu 2020-12-29 ja 2020-12-30, nettiin 2020-12-30 13:36, linkkejä 2020-12-30.
parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.
Takasisulla:
2020. Helmikuu. Suomi voittaa aina?Ja muita vanhempia kirjoituksia ja kuvia!
Nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivuina (05.06.2020-04.01.2021) nettiin torstaina 07.01.2021.