21. vuosikerta!

20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Nro 0. Dilemma
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä?

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#dilemma

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.
1. Näkymä matkakeskuksesta. Rautatien ylittävän sillan betonirakennelmaa ja City-Marketin tunnelin suuta, jota ohittaa juuri hinausauton lavalla oleva korjauksen tarpeessa oleva. City-Marketin ja kauppakeskus Kirsikan katolle tullaan rakentamaan kerrostaloja seurakunnan talouden vakauttamiseksi.
Kuva. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 13:59.

Yhteys - Dilemma -
NETTISANOMAT-PERHEEN KÄVIJÄTILASTO:
150560 eri käyntiä tammikuussa 2018.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

Sanomatori. Espoossa torstaina 04.07.2019.






Sanomatori. Espoossa torstaina 04.07.2019.
1. Mankinjoki.
2. Mankin muutama vuosi sitten lakkautetun sähköjunapysäkin puulaituri vilahtaa hyvässä vauhdissa.
3 ja 4. Kauklahden komistus: Kuusakosken romut vanhan lasitehtaan takana ja niiden sulattaminen. Aivan kuvan reunassa aavistuksen verran näkyvä piippu on uusittu ja täyttänee nykyiset vaatimukset.
5 ja 6. Espoon aseman radan ylittävällä sillalla on jatkuvasti vilskettä. Taustalla näkyy vanha Espoon kaupungintalo, joka on päätetty purkaa, mutta valitukset erilaisissa hallinto-oikeuksissa ovat viivästyttäneet purkua.
Kuvat. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 11:16 ja 13:29 uintireissulla Keski-Espoon uimahalliin.

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.


Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.
1 ja 2. Paikallisjunavarikkoa rakennetaan Kirkkonummen Luomaan, josta sähköjunan seisake on poistettu jo vuosia sitten.
3. Espoonlahti junan hurahtaessa pysähtymättä jo parikymmentä vuotta sitten lakkautetun Nokan, Näsen, seisakkeen ohi.
Kuvat. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 11:14 - 11:15.

Sanomatori. Kirkkonummella tiistaina 02.07.2019.

Sanomatori. Kirkkonummella tiistaina 02.07.2019.
1. Illan hämärässä.
Kuva. Pertti Manninen tiistaina 02.07.2019 klo 22:48 Kirkkonummen Björkdalissa.

Sanomatori. Espoossa tiistaina 02.07.2019.



Sanomatori. Espoossa tiistaina 02.07.2019.
1. Espoonjoki. Taustalla Löfkullan golf-kenttä ja IKEA.
2. Sateinen bussipysäkki. Taustalla Espoon keskus ja Suvela.
3. Matkalla. Kyljessä Puuha Parkin mainos.
Kuvat. Pertti Manninen tiistaina 02.07.2019 klo 12:41- 13:40 uintireissulla Keski-Espoon uimahalliin.

Keskiyön kulma Rovaniemellä kesäkuun loppuessa 2019.

Lippumiehen varjo näkyvissä ja kylpijöiden into aistittavissa
Rovaniemellä lauantai-iltana 29.06 puoliltaöin klo 23:42. Jimin kuvasta rajannut Pertti Manninen.
Kaikki 8 kuvaa täällä!

2019. Kokoomuspeliä Uudellamaalla:
Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon eduskunnasta ja noustakseen Vahasalon ohi. Onnistui vain pudottamisessa.

Timo Haapaniemellä oli näyttävä kampanja, jossa oli myös lukuisia televisiomainoksia MTV:ssä. Kirkkonummella kampanja oli vallan mahdoton niin lehti-ilmoituksissa kuin myös Kirkkonummen Sanomien sivuilla. Eero Lehti tiesi varsin hyvin, mistä Haapaniemi saisi pääosin äänensä: Kirkkonummelta. Raija Vahasalon äänisaalista oli kaikin keinoin supistettava juuri täällä.

Omituisesti Vahasalo suostui siihen, että numerosta toiseen hänellä ja Haapaniemellä oli puolensivun yhteismainokset. Paikallisyhdistyshän oli Haapaniemen näpeisssä ja tähän oli alistuttava.

Eero Lehti tiesi olevansa putoamisvaarassa ja kokoomuksen viimeisten valittujen joukkoa oli harvennettava, hänen todellisin kilpailija oli siis pudotettava.

Tulos olikin sitten täpärä täällä loppupäässä:
Keto-Huovinen, Pihla KOK 3412 VALITTIIN
Vahasalo, Raija KOK 3075 EI VALITTU, VARALLE
Lehti, Eero KOK 2921 EI VALITTU, EI VARALLE
—
Haapaniemen kokonaisäänimäärä
Haapaniemi, Timo KOK 1069 joista 605 Kirkkonummelta.

Kirkkonummella annetut äänet Krkkonummen Sanomien uutisesta:
Anders Adlercreutz 3012
Markus Myllyniemi 941
Riikka Purra 809
Saara Huhmarniemi 759
Elina Lepomäki 715
Raija Vahasalo 698
Timo Haapaniemi 605

”Lahjomattomat” numerot puhuvat puolestaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 24.04.2019 14:48

Kuvat Pertti Manninen

Tags: 2019, äänimäärä Kirkkonummella, eduskuntavaalit, eero lehti, Haapaniemi, Keto-Huovinen, Kirkkonummi, kok, kokonaisännimäärä, kokoomus, Lehti, Pihla Keto-Huovinen, Raija Vahasalo, Timo Haapaniemi, Uusimaa, vaalipiiri, Vahasalo, Viikkosanomat

http://viikkosanomat.fi/
2019/04/24/kokoomuspelia-uudellamaalla-eero-lehti-rahoitti-kirkkonummelaisen-timo-haapaniemen-vaalikampanjaa-pudottaakseen-toisen-kirkkonummelaisen-raija-vahasalon-eduskunnasta-ja-noustakseen-vahasalon-ohi-onn/

Kuvat Pertti Manninen
http://viikkosanomat.fi/2019/04/24/kokoomuspelia-uudellamaalla-eero-lehti-rahoitti-kirkkonummelaisen-timo-haapaniemen-vaalikampanjaa-pudottaakseen-toisen-kirkkonummelaisen-raija-vahasalon-eduskunnasta-ja-noustakseen-vahasalon-ohi-onn/

IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia.
Iltalehti. Uutiset. Perjantaina 22.02.2019 klo 09:45.
Iltalehti jätti kertomatta sen, että alkoholin kulutus oli jo pitkään vähentynyt 3 % joka vuosi.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantai 22.02.2019.

http://www.nettisanomat.com/2019/02/22/etusivu.html

Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. LUE!

Lauantai. Saamelaisilla syvä epäluottamus valtiovaltaan totuus- ja sovintokomission muodostamisessa. Kuvasarja

2004
"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.

Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

http://www.nettisanomat.com/
2006/01/011/etusivu.htm#otekuva

HAPPY NEW YEAR

Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli

Kuva Ylen Teema-kanavalta
sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47.
Pertti Manninen.

SMILE

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

1957
ARKISTO 2007. Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen.

3 kuvaa sivulla:
http://www.nettisanomat.com/2014/08/08/kuvasivu.html

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONSMusic by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.(Artikkelin kuva)"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala."Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

http://www.nettisanomat.com/
2019/06/30/etusivu.html#hyvan

VIIKKO.fi - 2019/07/06 - N:o 2180 - Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019. 1. Näkymä matkakeskuksesta. Rautatien ylittävän sillan betonirakennelmaa ja City-Marketin tunnelin suuta, jota ohittaa juuri hinausauton lavalla oleva korjauksen tarpeessa oleva. City-Marketin ja kauppakeskus Kirsikan katolle tullaan rakentamaan kerrostaloja seurakunnan talouden vakauttamiseksi. Sanomatori. Espoossa torstaina 04.07.2019. 1. Mankinjoki. 2. Mankin muutama vuosi sitten lakkautetun sähköjunapysäkin puulaituri vilahtaa hyvässä vauhdissa. 3 ja 4. Kauklahden komistus: Kuusakosken romut vanhan lasitehtaan takana ja niiden sulattaminen. Aivan kuvan reunassa aavistuksen verran näkyvä piippu on uusittu ja täyttänee nykyiset vaatimukset. 5 ja 6. Espoon aseman radan ylittävällä sillalla on jatkuvasti vilskettä. Taustalla näkyy vanha Espoon kaupungintalo, joka on päätetty purkaa, mutta valitukset erilaisissa hallinto-oikeuksissa ovat viivästyttäneet purkua. Kuvat. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 11:16 ja 13:29 uintireissulla Keski-Espoon uimahalliin. Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019. 1 ja 2. Paikallisjunavarikkoa rakennetaan Kirkkonummen Luomaan, josta sähköjunan seisake on poistettu jo vuosia sitten.Sanomatori. Kirkkonummella tiistaina 02.07.2019. 1. Illan hämärässä. Kirkkonummen Björkdalissa. - Sanomatori. Espoossa tiistaina 02.07.2019. - 1. Espoonjoki. Taustalla Löfkullan golf-kenttä ja IKEA. 2. Sateinen bussipysäkki. Taustalla Espoon keskus ja Suvela. 3. Matkalla. Kyljessä Puuha Parkin mainos. - Keskiyön kulma Rovaniemellä kesäkuun loppuessa 2019. Kuva ROPS-KPV-ottelusta. Veikkausliiga. - Kokoomuspeliä Uudellamaalla: Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon eduskunnasta ja noustakseen Vahasalon ohi. Onnistui vain pudottamisessa. - IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia. - EXTRA. Arkisto 2005. Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. "Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta." Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. Vieraskynä. - Kuva. HAPPY NEW YEAR - KUVA 1998. Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Lue! 2017. SMILE from MODERN TIMES LUE! - "Förbjud atomvapnen". Mielenosoitus vuonna 1957 KUVA - etusivu - Lauantai 06.07.2019 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2180 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2019-07-06 ja 2019-07-21, nettiin 2019-07-21 20:14, linkkejä 2019-07-21.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.