Espoon metron ensimmäisellä ajelulla. Kuvan lähetti Erika Manninen lauantaina 18.11.2017.

Tietokilpailukysymys, johon ei löydy vastausta Wikipediastakaan:
Milloin yleisö pääsi ensimmäisen kerran ajelulle Helsingin metroon? Vastaus

SYYTTÄJÄ SYYTETTYNÄ. Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen. Kuvasarja

Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa Kuvasarja

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? Lue!

Presidentti Sauli Niinistö peruu ydinasekantansa. Lue!

Espoon metron ensimmäisellä ajelulla. Kuvat lähetti Erika Manninen lauantaina 18.11.2017.
Viestiketju: - Länsimetro. - Tapiola. - Oletko hesassa. - Juu kaverin luona. - Keilaniemi. - Kai kuva tuli? -
Yritin lähettää kuvan lauralle, joka kyseli, tuli kuvat t.f.

Vastaus tietokilpailukysymykseen:
Yleisö pääsi ajelulle ensimmäisen kerran Helsinki-päivänä 12.06.1982 välille Hakaniemi- Herttoniemi. Jannen ja Lassen, kahden kymmenkesäisen pojan kanssa, ajoimme edestakaisin ja Herttoniemessä kävimme Aulis Kähkösen baarissa juomassa kahvit ja limsat. Elokuussa sitten metro avattiin virallisesti ja Jannen opettaja koulussa ei uskonut, kun Janne kertoi sillä jo ajelleensa. Tuohtuneena hän kertoi asiasta kotona, josta koko episodin nyt hyvin muistan.

Pertti Manninen lauantaina 18.11.2017.

PS. Kiljusen herrasväkeä filmattiin Espan puistossa ja siinä kovasti juostiin edestakaisin, taidamme mekin jossakin kuvassa vilahtaa. Sama.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

Yle uutiset ja BUU-klubben keskiviikkona 15.11.2017.
Kuvat: Pertti Manninen.

SYYTTÄJÄ SYYTETTYNÄ.Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen astui korkeimman oikeuden eteen virkarikoksesta syytettynä. Kuvasarja

Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017. Kuvasarja

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? Lue!

Divarin ratkaisuottelu FC Honka - TPS. Kuvasarja

Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Kuvasarja

Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni. Lue!

Presidentti Sauli Niinistö peruu ydinasekantansa. Lue!

Timo Jutila kertoo ekasta liigapelistään. Lue!

Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat

Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

SYYTTÄJÄ SYYTETTYNÄ.
Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen astui korkeimman oikeuden eteen virkarikoksesta syytettynä.Nissistä syytetään esteellisyyssäännösten rikkomisesta, koska hän on ollut hankkimassa koulutusta veljensä yritykseltä. Nissiselle vaaditaan sakkorangaistusta.

Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen astui korkeimman oikeuden eteen virkarikoksesta syytettynä. Nissistä syytetään esteellisyyssäännösten rikkomisesta, koska hän on ollut hankkimassa koulutusta veljensä yritykseltä. Nissiselle vaaditaan sakkorangaistusta.

Yle uutiset ja BUU-klubben keskiviikkona 15.11.2017.
Kuvat: Pertti Manninen.

Kommentti: Oliko syyttäjän luopuminen todistajista tarkoituksellista, vaikeuttaako se näytön pitävyyttä?
Nettisanomat. Pertti Manninen perjantaina 17.11.2017.

Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017.
Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia.
Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

Presidenttiehdokkaiden tentti maanantaina 13.11.2017.

Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017.
Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia.
Kuvat: Pertti Manninen.

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? Lue!
Divarin ratkaisuottelu FC Honka - TPS. Osa 2. Kuvasarja
Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Kuvasarja
Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. Lue!
Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue!
Timo Jutila kertoo ekasta liigapelistään. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

marraskuu 15, 2017

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa. Sitä isoa metsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: Antti Herlin, Björn Wahlroos, Halikko, Helsingin Sanomat, Henrik Lindforsin, Joensuun kartano, Jukka Ala-Mello, Kirkkonummi, Kone Oyj, konna, Kustaa Mauri Armfelt, maata, Markku Laulumaa, Mika Lehto, Nokia, Paratiisin paperit, Salo, Salon kaupunki, Sanoma Oyj, Security Trading Oy, tarvitsee, Thorsvik, valtakirja, Yle

http://viikkosanomat.fi/2017/11/15/bjorn-wahlroos-ja-antti-herlin-paljonko-ihminen-maata-tarvitsee/

Ylen uutiset jatkuvat sitten Paratiisin papereilla ...
Maanantaina 13.11.2017. Kuva: Pertti Manninen.

SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2. - Osa 1.

1. puoliaika alkaa.


SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2.

1. puoliaika alkaa.
Katsomot pullistelevat.
Kulma.
Vapari.
Potku.
Kiinniotto.
Varamies lämmittelee.
Kulmia molemmissa päissä.
Pallo sylissä.
Tiukkoja tilanteita.
Pallopoika ja pojat Niko ja Onni.
Tiukkoja tilanteita.
Pienin katsoja.
Onni yksin.

Kuvat: Pertti Manninen. Espoo Tapiola. Lauantai 21.10.2017 klo 15.01 - 15.46.

Osa 1 - 1. puoliaika alkaa! Osa 2 - Puoliajalla. Osa 3 Tulossa!

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.
Kirkkonummi. Lapinkylästä Veikkolaan ja takaisin perjantaina 20.10.2017 klo 09.05- 09.25 ja 12.21- 12.30. Kuvat: Pertti Manninen. Isän syntymäpäivänä.
KUVASARJA

POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista.

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.
Niinistö yllytti vielä pohtimaan.
POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistön mielestä eduskunta voisi keskustella ydinasekieltosopimuksesta: - Minulla ei ole mitään ydinasekieltoakaan vastaan.

"Viime kesänä 122 maata äänesti YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta, mutta Suomi ei ollut näiden maiden joukossa."

"Sopimuksen allekirjoittamista ovat vaatineet viime aikoina sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät."

"Lisää pontta vaatimukset saivat sen jälkeen kun Nobelin rauhanpalkinto toissa viikolla pitkään sopimusta ajaneelle ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle."

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.

ARKISTO 2007.

2007 TAMM 09 

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2007/01/09/
aretvar1957.html

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.
Ylen Aamu-tv:n uusinnassa keskiviikkona 18.10.2017 klo 15:34.

- Pelasit SM-liigaa yli 560 ottelua ja kaikki Tapparan paidassa. Oliko sulle jo synnytyslaitoksella selvää, että menet pelaamaan Tapparan riveihin?
- Kun Tampereella syntyy, peppuun tulee Tappara- tai Ilves-tarra. Mä olin Tappara. Marjamäen Pekasta tuli sitte idoli, pelikaveri ja hyvä ystävä. Terveiset kolmoselle. Se kuuntelee tuolla yläkerrassa. Kyllä se oli selkee juttu. On ollut tosi upeaa edustaa Tapparaa noinkin pitkään.

- Pelasit ensimmäisen liigaottelun 16-vuotiaana. Ensimmäisessä ottelussa tuli heti maali.
- Pelattiin Ässiä vastaan. Täys tupa Hakametsässä. Siinä ei ollut aikaa katella ja ihmetellä, ku porilaiset tuli päälle. Mukana oli semmonenki legenda kuin Vellu Ketola. Mä mietin monta kertaa, et mitä mä teen, ku toi iso musta tulee. Hyvä ystävä ja kova pelaaja Valkeapään Pedro sanoi, et astu sen lavan päälle. Rikkinäisellä mailalla ei saa pelata. Kaikenlaisia vinkkeitä sielt tuli. Hienoja muistoja jätti kyllä. Varmasti kukan pelaaja ei hevillä unohda ekaa liigapeliä.

- Etenkin 80-luvulla oli tosi kovia vuosia. 86, 87 ja 88 tuli kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta. Mikä siinä oli takana, että Tappara oli niin ylivoimainen?
- Kyllä yks asia on Rauno Korpi. Se mitä Korpin Rane teki ja miten se kehitti pelaajia. Rane sai joukkueen aikaaan. Meille tuli heti joukkuearvot ja joukkueen säännöt, et mitä me arvostetaan ja mitä me tehdään. Mikään juttu ei mennyt joukkueen edun edelle. Tuli semmonen voittamisen kulttuuri. Opittiin siihen, ett tää ei riitä. Kun oltiin voitettu -86, Rane heti kysyi, pystytäänkö voittaan toinen. Taas se lähti motivoimaan, että ei kahta ilman kolmatta. Oli positiivinen halu kehittyä ja oppia voittamaan.

- Vuonna 2016 jouduit leikkaukseen.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

ASUNNOTTOMUUS. Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017.



Jyväskylässä 2017.
Yle TV-uutiset tiistaina 17.10.2017 klo 18:15 Asunnottomien yön saapuessa.

Toimittaja: Asunnottomien auttamiseksi etsitään uusia malleja. Esim. Jyväskylässä aikuistyön väki jalkautuu paikkoihin, joissa asunnottomat viettävät öitään. Ajatus asunnottomien kävelystä on lähtöisin Barcelonasta.

"Unto", asunnoton Jyväskylä.
- Minä vaan sanon ne ...
- No sanopa nyt tästä.
- Tuossa on yksi, tuolla on toinen ja tuolla alempana on kaksi ...

- Me ollaan nyt tekemässä tämmöistä asunnottomien kävelyä.

Susanna Hult, asumisneuvoja Jyväskylän kaupunki.
- Joo, mä osallistuin Barcelonassa kävelyyn, jossa entinen asunnoton kertoi oman elämäntarinansa. Se oli silmiä avaava kokeus ja ajattelin, että tuodaan se tännekin.
- Aamulla he käyvät uimahalleissa ja Matkakeskuksessa lämmittelemässä.

Tenho Tornberg, Yle Jyväskylä
- Tällainen lehtiroskis keskustan kupeessa on tyypillinen asunnottomien majapaikka. Tämä on lämmin ja suojaisa. Kyllä tuolla yönsä voi viettää, mutta aika hurjalta tämä tuntuu.

- Onko sulla arviota, paljonko tällaisia ihmisiä on?

Hanna-Riikka Alasippola, vastaava työntekijä, Jyväskylä katulähetys ry
- Joitakin kymmeniä sellaisia, jotka täällä kadulla liikkuu, mutta on paljon niitäkin, joista me ei tiedetä.

Susanna Hult
- On yhtä monta tarinaa kuin asunnontakin. Ei ole yhtä asunnottoman stereotyyppiä. Tuolla portaiden yläpäässä on syvennys, jossa on lämmin nukkua. Yleiset paikat on varmaan kaikkien tiedossa, mutta jokaisella on omat piilopaikat, missä kokee olonsa turvalliseksi.

"Unto"
- Roskapöntöt, kauppakäytävät, kaikki ovet ja ikkunat on mulle tuttuja. Ja aina tulee vartija.

- Sanot, että tämä on "näkymätön kansa".
- Asunnottomat itse ovat todenneet olevansa näkymättömiä. Heitä ei näy, ja ehkä he haluavatkin olla näkymättömiä, mutta luulen, että me ei myöskään haluta nähdä heitä.

Toimittaja:
Sitten taidetta maailmalta. Lasten ja nuorten kansainvälinen taidenäyttely Hyvinkäällä on tällä kertaa koottu yhdessäolon ympärille. Näyttelyyn valittiin 200 teosta liki 7000 lähetetyn yön joukosta. Lasten työt näyttävät, miten paljon meillä ihmisillä on yhteistä.

Satulotta Peltola, Yle Hyvinkää
- Kulttuurikeskus Villa on täynnä lasten ja nuorten taidetta. Esillä on teoksia 40 eri maasta.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

ARKISTO 2005

http://www.nettisanomat.com/2005/10/17/etusivu.htm

POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.

POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.
Yle TV-nytt maanantaina 16.10.2017 klo 17:55. Tekstit toisesta ohjelmasta. Pikkukakkosesta.
Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

Heinäkuussa 2017.
HALLINTAREKISTERILAIN TULTUA HYVÄKSYTYKSI EI ENÄÄ TARVITSE TYYTYÄ TÄLLAISIIN KÄTKÖIHIN.



RAHAA, VÄÄRENNETTÄ!
Ylen uutislähetyksessä kerrotaan jostakin. Teksti jostakin toisesta ohjelmasta.
Kuva: Pertti Manninen maanantaina 26.06.2017 klo 20:43.

TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA.

Yhdistetty kuva: Nettisanomat. Pertti Manninen. 18.07.2017

http://www.nettisanomat.com/
2017/07/09/etusivu.html

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.
Kirkkonummi. Kauhala. Vesterkulla. Lauantaina 15.10.2017 klo 18:22. Kuva: Pertti Manninen.

SPORT: Kuvia käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.

SPORT: Kuvia k äsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. Yle TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.
- Carolina Rehnberg, lagkapten. Grankulla IFK.
Korhonen 30, Bergholm 6.
- Ingrid Degerth, Kyrkslätt IF.
Yle: Jorma Vihtonen bild - Alf Strömberg klipp.

Kuvia

Kuvat: Pertti Manninen

Nettisanomat 18 vuotta! 2002. numero! Ensimmäisen numeron etusivu ja hitusen historiaa LUE!

Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.

Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.

Humppilassa 2.
Kuvat: Pertti Manninen. Kaikki kuvat. Katso!

Seuraava

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota vietetään 9. elokuuta.

YK:n yleiskokous sopi asiasta 23.12.1994, päätöslauselmalla 49/214. Päivä valittiin, koska 9. elokuuta 1982 kokoontui ensimmäinen alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä YK:n ihmisoikeustoimikunnassa.

Päivänä muistetaan maailman monikulttuurisuutta, alkuperäiskansojen kulttuureja, ansioita ja saavutuksia. Päivä julistettiin, koska maailman monikultturisuuden tunnustamiseen on vielä pitkä tie, sillä kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti eikä heidän saavutuksiaan ympäristönsuojelussa tunnusteta tai ihmisoikeuksiaan kunnioita.

Suomessa päivä on yksi saamelaisten, yhdestätoista virallisesta liputuspäivästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/
Kansainvälinen_maailman_alkuperäiskansojen_päivä

helmikuu 7, 2017 
Vieraillessaan Lapissa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 hän ilmoitti että hän ei ryhdy erotuomariksi vaan jättää saamelaisten oikeuskysymykset hallituksen ratkaistavaksi, siis tasavallan hallituksen, jonka pääministerinä on keskustan Juha Sipilä.

Ei hyvältä näytä saamelaisten kannalta. Kansainvälisten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien sopimusten ratifiointi jää ja maanomistus ja hallinta pikkuhiljaa valutetaan pois saamelaisilta, joiden elinkeino ja eläminen riippuu näistä sopimuksista.

Presidentti Niinistö jatkaa tylyä linjaansa, jonka hän omaksui jo ministerinä ollessaan.

Nyt hän pesee kätensä koko kansan presidenttinä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 07.02.201717:58

http://viikkosanomat.fi/2017/02/07/presidentti-sauli-niinisto-pesee-katensa-saamelaisten-oikeuskysymyksessa/

Arkisto. Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Hallituksen ja saamelaiskäräjien välit ovat kireät.
...
Toimittaja Sasha ... "Presidenttiparin vierailu Inarissa vain yksi mutta sitä mieluisin syy. Esityksiä oli valmisteltu paljon. Oli saamelaisten kansallispäivä ja myös pohjoismaisen saamelaisyhteistyön satavuotispäivä."

Roope: "Mäkin tykkäsin Amokista ja Ailusta. Ne on mun lempiartisteja".

Toimittaja: "Saamelainen räppi ottaa kantaa, nyt epäoikeudenmukaisesti toteutuviin maa- ja vesioikeuksiin."

Ailu Valle: "Parin viime vuoden aikana on huomattu, ettei valtio halua tukea saamelaisia varsinaisissa. oikeissa asioissa."

Toimittaja: " Luonnonvarojen käyttö nousi esiin myös Saamelaiskäräjien ja presidentin neuvotteluissa. Saamelaisten ja Sipilän hallituksen välit ovat kireät".

Heikki Palto: "Tällä hetkellä ne eivät ole mitenkään hyvät. Kyse ei ole meistä."

Toimittaja: "Presidentiltä riitti ymmärrystä, mutta erotuomariksi hän ei ryhdy."

Niinistö: "En ota kantaa, mitä keskustelun johdosta pitäisi tehdä. Nämä ovat hallituksen asioita. Kun asiat ovat auki, ei minun ole sopivaa niitä kommentoida".
... 

Yle saamelaisten kansallispäivänä maanantaina 06.02.2017. Yle TV1 Uutiset klo 20:35. (Osa)

Heikki Palto on Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 2007.
Osa1: Klo 15:00 Yle TV1 Uutiset, Yle News ja Selkouutiset KUVASARJA
Osa2: Klo 18:00 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa3: Klo 19:30 Yle Fem Nyheter KUVASARJA 
Osa4: Klo 20:30 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa5: Klo 20:35 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.

(Artikkelin kuva)

"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala.

"Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 

Kiitollisuus

"Kustansin vuonna 2000 kirjasen 100 syytä olla kiitollinen. Otan sen yöpöydän laatikosta ja selaan sivuja läpi ..."

Olet selvinnyt tästä päivästä.
Monet eivät selviä, joten ennen kuin käyt nukkumaan, lausu rukous. Kiitä, että sinusta on huolehdittu tänäkin päivänä.

Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.
Se voi kuulostaa kliseeltä, mutta se on totta. Ystävyyttä, terveyttä tai vapautta ei voi ostaa. Muista pitää niitä arvossa.

Vapaa yhteiskunta.
Maailma muuttuu. Ihmiset tulevat suvaitsevaisemmiksi, demokratia laajenee ja sananvapus kasvaa. Käytä se hyödyksesi.

Tiedät voimavarasi.
Vanhemmiten alkaa ymmärtää, että elämässä ei voi saada kaikkea haluamaansa. Tee sitä, mikä on realistista ja mahdollista, muuten voimasi ehtyvät.

Hyvät uutiset.
Ole niistä kiitollinen, oli tuoja kuka tahansa ja olivat ne kuinka vähäpätöisiä tahansa.

Läheistesi myötätunto.
Se ei ole itsestään selvää. Anna sille arvoa, ilmaise kiitoksesi ja kun aika koittaa, tue ja lohduta vuorostasi heitä.

Eniten menneestä maailmasta ihminen kaipaa kiitollisuutta.

Arto Manninen

(56) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toukokuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT

Presidentti toivoo yhteistyön tiivistyvän.
Juhlavuoden maakuntakiertue: Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja arvioi, että suhteissa hallitukseen on parantamisen varaa.

..."Sisällä saamelaisten kansallispäivän juhlassa puheenaihe siirtyi luontevasti saamelaisten oikeuksiin . juhlapuheesssaan Niinistö kertoi toivovansa, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten välillä sujuu ymmärtävässä ja kunnioittavassa hengessä.

- Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana saamelaiset ovat pitäneet esillä omia oikeuksiaan, ja tässä työssä toivon, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten kesken vain tiivistyy.

Presidentti ei kuitenkaan ottnut kantaa siihen, pitäisikö Suomen vahvistaa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn 169-sopimus nyt itsenäisyyden sekä saamelaisyhteistyön 100-vuotisjuhlavuonna.

- Nämä ovat hallituksen asioita Suomessa, ja kun asiat ovat kovasti auki, niin ei ole sopivaa, että lähden niitä kovin paljoa puntaroimaan, Niinistö totesi.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto arvioi, että Niinistön kehotus läheisempään yhteistyöhön kuulostaa erittäin hyvältä. Hän mainitsee. että yhteistyössä maan hallituksen kanssa olisi vielä paljon parantamisen varaa.

- Nyt näyttää, että vastakkainasettelu on kääntymässä ja olisikin hyvin tärkeää, että alettaisiin huomioida enemmän saamelaisia ja saamelaisten oikeuksia, Paltto pohtii.

Saamelaisyhteistyötä juhlittiin maanantaina myös Trondheimissa Norjassa, jossa pidettiin 100 vuotta sitten pohjoisen yhteistyön vauhtiin sysännyt saamelaiskokous. Suomi osallistui maanantain juhlallisuuksiin virkamiestason edustuksella, sillä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) joutui perumaan matkansa hallituskiireiden takia.

- Tässä kävi niin, että minäkin sain sinne kutsun, mutta kuukausia sen jälkeen, kun tämä (Inarin) tilaisuus oli jo sovittu. Ilmeisesti hallituksella oli tuiki tähdellistä keskusteltavaa tänään ja sen vuoksi ministeri Lindström ei päässyt paikalle. Hänenhän piti sinne Trondheimiin lähteä, Niinistö kertoi Inarissa.

Pohjoismaiden kesken ei Niinistön mukaan ole erityisiä erimielisyyksiä saamelaisasioiden hoidosta.

- Nyt on mielenkiintoinen vaihe, kun Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Ainakin minun toivomukseni on, että Pohjoismaat ovat tiukasti mukana meidän ohjelmassamme, ja varmasti nämä saamelaiskysymykset nousevat esiin myös siellä."

Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT
Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat ylälappilaisia saamelaisnuoria saamealaismuseo Siidan edustalla Inarissa saamelaisten kansallispäivänä maanantaina.

Kuva Pertti Manninen 13.02.2017

(Artikkelin kuva)

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Arkisto 2012. Yle saamelaisten kansallispäivänä.
Evankelis-luterilainen kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi. Kuvasarja. 

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 

Totuus

Epäröidessäsi kerro totuus.
Mark Twain

Totuus on arvokkain asiamme. Säästäkäämme sitä.
Mark Twain

Totuus voi vasta silloin vaikuttaa, kun vastaanottaja on sitä varten kypsä. Ei riipu siis totuudesta, että ihmiset ovat vielä niin kaukana totuudesta.
Christian Morgenstern

Totuuden hautajaisissa lauletaan aina samaa virttä: "Minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä".
Lin Jutang

(47) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

2015

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

KUVA: PERTTI MANNINEN PÄIVÄMATKALLA HELSINGIN KAMPISSA TIISTAINA 21.04.2015 16:14 ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYYN TUTUSTUEN ATENEUMISSA JA VANHEMPIEN HAUTAA KEVÄTKUNTOON LAITTAEN MALMILLA.

ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.

PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

VIIKKO.fi - 2017/11/18 - N:o 2023 - Länsimetro. Espoon metron ensimmäisellä ajelulla. Kuvat Erika Manninen. - Tietokilpailukysymys: Milloin yleisö pääsi ensimmäisen kerran ajelulle Helsingin metroon? - SYYTTÄJÄ SYYTETTYNÄ. Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen astui korkeimman oikeuden eteen virkarikoksesta syytettynä. Kuvasarja. Yle uutiset ja BUU-klubben. - Presidenttiehdokkaiden tentti. Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia. Kuvat: Pertti Manninen. KUVASARJA - Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? - Arkisto 2008. Mistä ahneus alkoi? - Arkisto 2003. Talous. Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi. - Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017. Kuva: Erika Manninen - Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. - Arkisto 2007. "FÖRBJUD ATOMVAPNEN". 1957. Kuva - Timo Jutila. - ASUNNOTTOMUUS. - POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus - LUONTO. Peurat. Kuva - alkuperäiskansojen päivä - Arkisto: Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä. - KUVA. HALLINTAREKISTERILAKI - TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA. - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - Lauantai 18.11.2017 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

2017,

N:o 2024. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2017-11-18 ja 2017-11-26 , nettiin 2017-11-26 11:36, linkkejä 2017-11-26.

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät. VUOSI 2017.

tammi 2017

helmi 2017

maalis 2017

huhti 2017

touko 2017

kesä 2017

heinä 2017

elo 2017

syys 2017

loka 2017

marras 2017

joulu 2017

nettisanomat.com

37072

40488

..

..

..

..

..

..

40488
***

40488
***

viikkosanomat.fi

21046

21762

26409

25528

23633

38486

17631

17726

17757

sanomanetti.fi

13456

14596

14513

15730

15336

15851

9913

9264

9264
****

12.fi

11064

9466

10512

12712

11907

10678

9498

9472

8980

9575

hs27.com

5052

5317

5710

6183

6571

6754

4085

4157

4287

helkingin
sanomat.com

4846

5066

5031

5472

6196

5986

3206

3012

3284

viikko.fi

4584

4929

5476

6335

6025

6942

4064

4034

4034
****

sanomapark.fi

4491

4900

5358

6529

6283

6486

3458

3024

3624

kuvasanomat.fi *

4028

4424

4571

5452

6123

5194

3492

3191

2932

sanomatori.fi

3877

4894

5401

4916

5209

5286

2811

3128

3344

wincapita.fi

2607

2418

2853

1763

1500

1533

1555

1532

1647

sanomahouse.fi *

2401

2682

2730

2900

2625

2849

602

558

551

helsinki
sanomat.info *

2260

2311

3141

8666

7595

7875

4941

4384

4753

nettilehti.com

2076

2252

2610

2896

2974

3048

1946

1920

2056

hs24.mobi

1950

1951

2059

2257

2834

2808

2214

2114

1791

2596

nettimobi.com

1507

1769

2425

2591

2478

2776

2238

1908

1742

1785

sanomaa.com

1611

2035

3078

2919

2424

2750

2525

2270

2891

2933

fy.fi

1331

1187

1344

1274

1320

1493

1157

1159

1180

vuosisanomat.fi **

1207

196

209

122

120

118

94

142

154

190

sanomaviikko.fi **

1074

344

333

321

340

287

319

334

364

379

sanomasampo.fi **

1032

161

133

92

80

99

60

82

72

82

kuvaviikko.fi **

986

218

215

183

145

141

149

171

142

196

vuosi.fi **

946

163

347

144

126

149

133

174

120

153

sanoraama.fi

895

1021

1433

1674

1234

2648

2632

3004

2679

2181

keskiviikko.fi **

855

152

139

120

132

113

104

139

137

148

sanomadigi.fi *

819

855

1128

1428

1112

1262

721

608

583

n1.fi **

812

86

126

111

79

92

79

97

104

111

raw.fi **

778

281

297

317

258

270

220

221

236

263

shit.fi **

754

325

388

269

237

246

231

251

242

293

infoinfo.fi **

753

318

250

199

181

222

199

180

190

189

hesansanomat.fi **

726

103

111

72

63

79

63

86

81

92

nettimobi.fi **

691

79

116

89

77

95

71

74

87

82

iske.fi **

657

89

105

79

86

91

74

101

103

101

hs24.xyz

656

786

811

916

811

791

773

744

663

1058

elama.fi **

646

140

137

133

167

143

142

178

154

154

kuvala.fi **

638

102

124

89

78

94

79

99

108

137

12tori.fi **

612

127

101

73

89

94

72

100

85

95

sanala.fi **

611

85

152

87

109

87

55

170

173

177

sanat.fi **

607

104

194

98

116

98

80

134

98

122

venus.fi **

588

162

166

145

111

97

116

112

113

145

mummi.fi **

568

320

245

224

253

234

197

201

218

225

helsinki-areena.fi **

530

88

92

89

66

80

64

99

75

89

iltaset.fi **

504

72

87

81

57

74

55

78

74

82

maanantai.fi **

484

91

74

73

68

79

57

81

103

92

suomisanomat.fi **

462

70

94

70

47

76

54

69

70

79

let.fi **

455

136

100

111

104

103

83

94

89

100

pappa.fi *

436

81

90

76

64

92

66

87

71

92

sanomo.fi **

398

70

105

73

63

78

85

99

75

104

eduskuntatalo.fi **

377

86

93

76

75

89

55

77

118

126

tiistai.fi **

371

79

90

68

66

66

83

87

91

110

gagarin.fi **

356

85

77

72

73

80

61

82

74

78

sanonet.fi **

325

57

74

69

55

70

48

63

57

71

mobisanomat.fi **

317

51

52

48

40

35

35

59

53

42

week.fi **

300

67

101

78

65

77

77

92

75

77

kansalaistori.fi **

284

70

90

99

51

77

68

85

77

89

sanomanet.fi **

280

51

65

40

47

45

29

63

52

53

per.fi **

267

81

110

91

87

109

74

90

79

117

kirkuva.fi **

265*

32

43

38

34

19

29

34

34

37

thailand.fi **

90

68

66

66

83

87

91

110

sanoma
markkinat.fi **

263

53

51

34

34

29

23

46

40

38

sanomaatti.fi **

226

35

53

48

47

35

31

40

47

42

muistamo.fi **

169

19

19

21

18

21

16

17

11

17

apumiehet.fi **

186

39

38

43

48

5

33

51

42

54

sanomamobi.fi **

456

46

51

47

41

36

40

46

49

44

aleksiskivi.fi

14

7

8

10

6

8

12

6

25

ennustamo.fi

22

9

16

12

8

13

13

9

8

14

erika.fi

12

46

52

54

47

79

70

72

faktaamo.fi

13

11

8

10

8

7

6

14

8

8

fotomo.fi

17

18

6

15

8

15

8

16

6

11

harkimo.fi

12

11

6

13

14

11

19

16

23

helsanomat (2017-03-21)

1

3

6

12

6

9

5

7

infomo.fi

28

16

19

17

9

8

10

17

13

11

kirku.fi (2017-03-21)

9

22

32

25

21

65

24

22

knummi.fi (25.11.2017)

15

17

15

139

186

247

266

269

285

332

lakisanomat.fi
(2017-03-21)

14

32

34

27

25

46

33

52

nesari.fi (2017-03-21)

16

22

24

27

21

36

32

23

sanaamo.fi

12

14

11

10

10

7

5

13

6

7

siivo.fi

19

16

13

18

8

8

16

5

12

tilaustutkimus.fi

5

3

2

6

6

7

8

4

6

pinkit.fi (25.11.2017)

11

7

10

sint.fi (25.11.2017)

1

8

5

12

11

setelisuomalaiset.fi (25.11.2017)

4

6

4

5

6

sanomanetti.com >>> sanomanetti.fi - sanomamags.com >>> sanomatori.fi - sanomatori.com >>> sanomatori.fi

sanomakonserni.fi >>> sanomatori.fi

helsinginsanoma.fi >>> sanomatori.fi

* merkityissä korjattu tammikuun luku.

2017-03-18

151145

2017-11-25. *- merkinnät huomioitava.

** tilastointitapa selvitettävänä
2017-03-21)

*** Helmikuun luku
(2017-11-25)

Edellinen taulukko 19.03.2017.

Tilastoista. (25.11.2017. Nettisanomat. Pertti Manninen).
Sivustot, joilla Webalizer käytössä 2017 tammikuusta kesäkuuhun ( Usage Statistics. Summary by Month. Monthly Totals. Visits) ja sen jälkeen heinäkuusta lähtien Dashboard (OVERALL ANALYZED REQUESTS. Unique Visitors) ovat viikkosanomat.fi , sanomanetti.fi , hs27.com , helkinginsanomat.com , viikko.fi , sanomapark.fi , kuvasanomat.fi , sanomatori.fi , wincapita.fi , sanomahouse.fi , helsinkisanomat.info , nettilehti.com , fy.fi , sanomadigi.fi ,